Marko Lönnqvist: Elämäni Gansterina

Elämäni Gansterina - Marko Lönnqvist toimittanut Jarkko Sipilä
s.356 2016
Takakansi:
Elämäni GANSTERINA Marko Lönnqvist
Marko Lönnqvistin Elämäni gansterina on ainutkertainen kuvaus rikolliseksi määritellyn moottoripyöräkerhon sisältä. Lönnqvist oli MC Cannonballin jäsen kahdeksan vuotta. Järjestäytyneen rikollisuuden tutkijat nimesivät hänet yhdeksi maan vaarallisimmista rikollisista.
 Lönnqvist pyrki eroon liivijengin jäsenyydestä ajauduttuaan erimielisyyksiin CannonBallin johdon kanssa. Kiistan kärjistyttyä hän puukotti kerhon asekersanttia ja joutui pian itse murhayrityksen kohteeksi. Elokuvatyylisessä välienselvittelyssä ammuttiin kymmeniä laukauksia.
Väkivalta vei Lönnqvistin vuosiksi Sörkän vankilaan, jossa rajut mutta samalla itseironiset jengimuistelmat on kirjoitettu. Käsikirjoitus valmistui Lönnqvistin vapautuessa loppuvuodesta 2015. Kirjan on toimittanut rikostoimittaja, kirjailija Jarkko Sipilä.

Seppo Jokinen - Koskinen ja kreikkalainen kolmio

Jokinen Seppo; Koskinen ja kreikkalainen kolmio
Julkaistu: 2010 Karisto s.326

Takakansi: Komisario Koskinen on päässyt toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa: hän on purjehduslomalla Kreikan saaristossa ystävänsä ja vanhan virkaveljensä Juusosen kanssa: Lomamatka on totisesti tarpeen, sillä Koskisen avioliitto on seilannut karille.
Mutta ruumiit eivät jätä kumppanuksia lomallakaan rauhaan. Kreikan saaristossakin sellainen kelluu heidän venettään vastaan, ja paikallinen poliisi keksii oitis helpot syylliset ruumiin löytäjistä. Koskinen ja Juusonen alkavat selvittää tapausta omin nokkinensa ja omin lupinensa. Pian Rhodoksen auringon alla hikoilee kaksi hämmentynyttä rikostutkijaa ratkaisemassa kuolemantapausta, jolla on sangen yllättäviä yhteyksiä.

Lukunäyte: "Koskinen ja Juusonen seisahtuivat vetämään kyltin kohdalla henkeä. He huomasivat ruumiin heti. Se makasi vatsallaan vesirajassa ja hätääntynyt uimarijoukko seisoi muutaman metrin päässä kunnioittavassa puolikaaressa. Koskinen lähti harppomaan alas pahojen aavistusten vallassa. Ja mitä lähemmäksi ruumista ehti, sitä varmemmiksi hänen aavistuksensa kävivät."

Oma mielipide: Koskinen selkeästi nautti nyt poikamieselämästään. Aikamoisiin solmuihin sitä jälleen joutuivat Kreikassa. Jokinen jatkaa tutulla tyylillään ja niinhän se on, että joko näistä tykkää tai ei.

Tähteytys: * * * ½

Camilla Läckberg - Mantelintuoksua lumimyrskyssä

Läckberg Camilla; Mantelintuoksua lumimyrskyssä
Julkaistu: 2007 s.107

Takakansi: Tamumsheden poliisiasemalla vastikään aloittanut Martin Molin on vastentahtoisesti lupautunut seuralaiseksi tyttöystävänsä sukujuhliin. Liljeeronan sukua rautaisin ottein hallitseva patriarkka Ruben on kutsunut perheen viikonlopun viettoon pieneen saareen Fjällbackan ulkopuolelle.
Pian vieraiden saavuttua lumimyrsky katkaisee yhteyden mantereelle, ja kun Ruben illallisella tuupertuu lattialle, Martinin on tartuttava toimeen. Kauhukseen hän joutuu toteamaan, että joku on murhannut patriarkan. Kenellä perheenjäsenistä on motiivi murhaan? Kuka voi olla niin kylmäverinen?

Lukunäyte: "Martin vetäisi henkeä jatkaakseen mutta ulkoa kuuluva ääni sai heidät molemmat jähmettymään ja kääntämään päätään ovea kohti. Kirjastosta kuului kiihtyneitä ääniö ja huonekalujen kolahduksia ja Martin pääsi nopeasti jaloilleen. Kun hän muutamaa sekunttia myöhemmin astui kirjastoon, MAtte ja Bernard seisoivat siellä vastatusten.."

Omamielipide: Novellimainen dekkari, joka sai kyllä lukijansa mukaan. Jokin kuitenkin häiritsi tarinassa, en osaa vain sanoa mikä. Kuitenkin sujuva kerronta. Mukava pieni välipala kirja.

Tähteytys: * * *

Torey Hayden - Tiikerin lapsi

Hayden Torey; Tiikerin lapsi
Julkaistu: 1980 / 1995 s.425

Takakansi: Kuusivuotias Sheila ei puhunut. Hän ei itkenyt koskaan. Hänen silmänsä olivat täynnä polttavaa vihaa.

Elämä on jakanut Sheilalle kurjat kortit. Äidin hylkäämästä ja alkoholisti-isän pahoinpitelemästä tytöstä tulee lapsi jota aikuisetkin pelkäävät.
Odottaessaan paikkaa suljettuun laitokseen Sheila joutuu vaikeasti häiriintyneiden lasten luokalle, jota Torey Haydenopettaa. SIitä alkaa pohjimmiltaan poikkeuksellisen lahjakkaan tytön kivinen tie kohti elämää, jossa hänelläkin on paikkansa.
Vähä vähältä opettajan ja oppilaan välille rakentuu vahva yhteys. Menestyksen hetkiä seuraavat usein vakavat takaiskut, mutta kaikesta selvitään. Ja vaikka yhteys välillä ulkoisesti katkeaakin, se kestää henkisesti, ja kantaa varttuvaa Sheilaa aikuisuuteen asti.

Lukunäyte: "Mutta Sheila seisoi kuin patsas. Mikään tunne ei häivähtänyt hänen kasvoillaan. Hänen silmänsä olivat tyhjät. Hän katsoi minua, mutta näkemättä mitään. Hän oli vielä kalpeampi kuin miltä hän oli näyttänyt luokkahuoneen himmeässä valossa. Luoja, hänhän oli aivan valkoinen!..."

Oma mielipide: Kirja koostuu kahdesta osiosta, Sheilan lapsuus ajasta sekä hänen nuoruusvuosista aikuisuuteen. Jälleen kerran Hayden onnistuu luomaan tunnelman siitä, kuinka olisi lukija itse ollut mukana tapahtumissa. Välillä hyvinkin ahdistava ja kauhistuttava kertomus pienen tytön elämästä aikuisuuteen. Ajatuksiahan tämäkin tarina herättää.

Tähteytys: * * * ½

Pratechett Terry - Pienet jumalat

Terry Pratechett: Pienet jumalat
Julkaistu: 1992 Karisto  s. 314

Takakansi: Kiekkomaailma on paikka, missä mukaville ihmisille tapahtuu merkillisiä asioita. Otetaan nyt vaikka melonipellollaan puuhasteleva Brutha, jonka luo ilmestyy jumala - hyvin pieni tosin, mutta jumala yhtkä kaikki. Ja kova komentamaan.

Lähes lukutaidoton Brutha pääsee Om-jumalan matkassa paikkaan, joka kovasti muistuttaa antiikin Kreikkaa. Vierailunsa aikana Brutha tutustuu filosofiaan, kirjallisuuteen ja muihin mullistaviin asioihin. Omnian pappisvaltio on kuitenkin riidoissa vapaamielisemmän naapurivaltio Efeben kanssa, ja asioita ratkotaan tulella ja miekalla. Tietysti Brutha sotkeutuu kiistaan mukaan.

Lukunäyte: "Brutha katsoi karttoja täynnä olevaa kääröä ja sulki silmänsä. Karttapiirroksen rosoreunainen hahmo piirtyi hetken ajaksi jhänen silmäluomiensa sisäpinnalle ja sitten hän tunsi sen asettuvan mieleensä. Seuraavassa oli piirroksia kasveista ja paljon kirjoitusta. Seuraavassa pelkkää kirjoitusta. Seuraavassa kolmioita ja muita juttuja. Ne asettuivat hänen muistiinsa."

Oma mielipide: Tarina oli kaiken kaikkiaan hyvinkin yksinkertainen, mutta vaikutukset pikku jumalan olemassa oloon ja sivulla tapahtuvat asiat saivat miettimään maailmaa ja ihmiskuntaa. Usko, miten jokainen ihminen voi sen erilailla käsittää ja toteuttaa. Oikein miellyttävä ja mukaansa ampaiseva tarina pikku jumalasta.

Tähteytys: * * * *

Zlata Filipovic - Zlatan päiväkirja Nuoren tytön elämä Sarajevossa

Filipovic Zlata: Zlatan päiväkirja, Nuoren tytön elämä Sarajevossa
Julkaistu;  Kovakantinen, kansilehdellinen SSKK:n kirja, WSOY 1994, alkuteos 1993 s.191

Takakansi: Tuhoutuvan Sarajevon sydämessä, pienessä kellarissa, kirjoittaa 11-vuotias Zlata päiväkirjaansa kuvausta elämänsä kauheimmasta päivästä. Kranaatit jylisevät, räjähdykset tärisyttävät, suru ja pelko painaa raskaana koulutytön mieltä. Zlatan isä käy yläkerrassa hakemassa leipää ja kertoo, että naapurissa sijaitseva Sarajevon pääposti on ilmiliekeissä ja naapuritalo luhistunut. "Tämä on ollut elämäni kauhein päivä. Toivon ettei se enää koskaan toistu." Näin kirjoittaa Zlata päiväkirjaansa toukokuussa 1992.

Zlata Filipovic alkoi pitää päiväkirjaa jo ennen Bosnian sodan puhkeamista. Silloin suurin huolenaihe oli miten saada aika riittämään harrastuksiin. Hän nautti elämästä ja haaveili kaikkien koulutyttöjen tavoin. Mutta elämä muuttui painajaiseksi kun sota tuli Sarajevoon.
Turvallinen maailma alkaa murentua Zlatan ympäriltä, mutta hän jatkaa kirjoittamista. Hän kuvaa järkyttäviä kokemuksiaan tulituksen keskellä. Pommitukset jatkuvat yötä päivää, koulut suljetaan, ihmiset piiloutuvat maan alle tai pakenevat ulkomaille. Sähköt katkeavat ja vettä tulee milloin sattuu, ruoka on loppumaisillaan. Pelko on koko ajan läsnä, monet ystävät ja koulutoverit kuolevat.
Zlatan päiväkirja on ilmestynyt lähes 30 maassa, ja sitä on verrattu Anne Frankin päiväkirjaan. Zlatan koskettavissa sanoissa kuvastuu Sarajevon arkipäivä, sodan keskellä elävän kansan kärsimys ja epätoivo.

Lukunäyte: " Lauantai 19.syyskuuta 1992 Dear mimmy, Sähkötuli teilen illalla takaisin. YESS! Ja tänään se katkaistiin taas... BU_HUU! MUTTA SE TULEE VARMAAN TAKAISIN ILLALLA. Veden sushteen ei ole ongelmaa. (koputan puuta- oikein kovaa- jotta näin jatkuisi!) YESS! Sähköä on. Juoksen katsomaan teeveestä MITÄ VIERAAT MEISTÄ SANOVAT. YESS! Sinun Zlatasi."

Oma mielipide: Kirja oli hyvin nopea lukuinen. Päiväkirja merkinnät pyörivät koulun, sodan, ystävien/perhetuttujen sekä kaasun, sähkön että veden ympärillä. Kirjoituksissa pilkistää toive sodan loppumisesta. Olisin kuitenkin kaivannut loppuun vielä pientä kerrontaa selvisikö Zlata sodasta.

Tähteytys: * * *

Kepler Lars - Hypnotisoija

Lars Kepler: Hypnotisoija
Julkaistu: Tammi 2009 s.608

Takakansi: Tukholmalaisen lähiön urheilukentältä löydetään raa'asti murhattu mies. Myöhemmin myös miehen vaimo ja tytär löytyvät surmatttuina. Perheen poika Josef on elossa, mutta vakavasti loukkaantunut.
Suomalaistaustainen rikoskomisario Joona Linna pyytää traumoihin erikoistunutta lääkäriä Erik Maria Barkia hypnotisoimaan Josefin, jotta murhaajan tuntomerkit saataisiin selville. Bark suostuu, vaikka on aiemmin vannonut, ettei enää koskaan hypnotisoi ketään. Samalla hän joutuu mukaan painajaismaisten tapahtumien ketjuun.

Lukunäyte: "Kun hän pysäköi pääsisäänkäynnin viereen, hän näkee useita poliisiautoja joiden siniset vilkut leiskuvat yhä, ne pyyhkivät kuin siiven iskut sairaalan ruskeaa tiiliseinää. Ryhmä toimittajia on piirittänyt muutaman sairaanhoitajan. Nämä värjöttelevät suuren sisäänkäynnin edessä kasvot pelokkaina, pari heistä itkee avoimesti kameroiden edessä."

Omamielipide: Luettuani kirjan olin sanaton. Todella haluan lukea lisää Keplerin kirjoja. Tarina sai lukijan mukaansa, vaikka kaikkine raakuuksineen ja tapahtumineen hirvitti jatkaakin lukemista. Tarinassa seurattiin päähenkilön, Joona Linnan elämää, mutta samalla tutustuttiin myös lääkäri Barkin perheeseen ja taustoihin, sekä heidän elämään. Ystäväni "suosittelemana" tutustuin myös kirjaan perustuvaan elokuvaan. Elokuva on hyvin pintaraapaisu kaikkeen siihen, mitä kirjassa oikeasti tapahtui.

Tähteytys: * * * * *

Seppo Jokinen - Koskinen ja taikashow

Jokinen Seppo; Koskinen ja taikashow
Julkaistu: Karisto 1999 s. 379

Takakansi: Seppo Jokisen neljäs rikosromaani vie komisario Koskisen tukalampaan tilasnteeseen kuin koskaan ennen. Perhe-elämä on menossa täysin karille, eikä työkään tunnu maistuvan entisellä tavalla. Kaiken kurjuuden keskellä eräs selvinnyt itsemurhatapaus alkaa kiehtoa Koskista salaperäisellä tavalla. Showtaikurin avustaja on jättäytynyt junan alle, eikä naisen outo itsemurhakirje tunnu sopivan tapahtuman kuvaan. Kun Koskinen tapaa taikurin sattumalta, hän alkaa perehtyä tämän maagiseen maailmaan - eikä vähiten taikurin uuden avustajan lumoamana. Pian hän huomaa tutkivan rikosta, joka liittyy aivan läheisesti hänen omaan elämäänsä.

Aloitusnäyte: "Koskinen laski kirjeen pöydälle. Hänellä on epämääräinen, mielen pohjukoita nävertävä tunne, että kirje tulisi teettämään vielä töitä, eikä sen sisältö jättäisi häntä helpolla rauhaan."

Oma mielipide: Kirjassa eletään varmasti tänä päivänäkin tuttuakin tutumassa yt-neuvottelujen ja säästöjen puitteissa. Tampereen poliisivoimissa pakkolomautuksia ja näin ollen Koskinen itse aloittaa ensimmäisenä lomalle jäävänä. Mutkien kautta hän pääsee avustamaan Turun poliiseja rikoksen selvittelyissä. Myös pientä ihastumista Koskinen tuntee, kun kotona ei Raijan kanssa mene ihan parhaimmalla tavalla. Kyllähän tämäkin tarina lukijan vei mennessään.

Tähteytys: * * * *

Seppo Jokinen - Pudotuspeli

Jokinen Seppo; Pudotuspeli
Julkaistu: Karisto 1998 s.288

Takakansi: Sakari Koskinen on ylennyt komisarioksi ja johtaa nyt entisiä tutkijatovereitaan. Esimiesaseman haasteet alkavat heti, sillä kesähelteillä tehty pankkiryöstö päättyy yllättävään laukaukseen. Miksi ryöstäjä ampui sivussa seissyttä asiakasta? Koskisen veri vetää virkahuoneesta kentälle. Samaan aikaan tuoreen komisarion hyvä ystävä ja entinen työtoveri on mielisairaalassa masennuksen vuoksi. Kun potilaita alkaa kuolla outoihin sydänkohtauksiin, vanhan rikostutkijan epäluulot ja pelko heräävät. Mutta voiko Koskinen suhtautua vakavasti ystävänsä epäilyihin?

Aloitusnäyte: "Soile Tyllillä oli nälkä. Hän oli  nauttinut aamiaiseksi pelkän nutriletin ja tullut siitä vain vihaiseksi. Eikä edes heinäkuinen, hellettä kehivä aamu kyennyt kirvoittamaan pyöreille kasvoille hymyä.."

Oma mielipide: Koskista harmittaa selvästi ylennys, joka aiheuttaa työkavereissakin naljailulle aiheen. Jokisella on lukijaa mielyttävä tapa kertoa tarinaa eteenpäin.

Tähteytys: * * *

Seppo Jokinen - Koskinen ja raadonsyöjä

Jokinen Seppo; Koskinen ja raadonsyöjä
Julkaistu: Karisto 1997, 288 sivua

Takakansi: "Koskinen viettää työtovereineen rieahakasta saunailtaa, mutta aamuyöllä tulee epämiellyttävä äkkilähtö. Paperitehtaan ATK-osastolla odottaa murhatun suunnittelijaneron ruumis. Osaston väki tuntuu hautovan jos jonkinlaisia salaisuuksia, ja yksi heistä vaikuttaa muitakin syyllisemmältä. Koskisen mielestä hänen syyllisyytensä on liiankin ilmeistä. Mitä kätkeytyy rikoksen taustalle, ja kuka osaston väestä on kylmäverisen murhan takana? Ja miten Koskinen voisi todistaa vaistonsa väittämät? Kaikista työpaineista huolimatta Koskisen olisi elettävä normaalia elämää ja täytettävä perheensä odotukset."

Aloitusnäyte: "Veitsi oli terävä. Se leikkasi omenan pintaa paperinohueksi ja kuori irtosi yhtenä pitkänä nauhana. Eeva lohkoi hedelmästä pieni, peukalonpään kokoisia paloja ja tarjosi vastapäätään istuvalle tytölle..."

Oma mielipide: Toinenkaan kirja Koskisen seikkailuja ei petä. Koskinen joutuu todella omien ihmissuhteidensa ja poliisityön arvaamattomuuden koukeroihin. Perheellekin pitäisi antaa aikaa, kun taas työtkin painaa päälle. Kirja alkaa lapsenkaappaustapauksella, josta Koskinen siirtyy paperitehtaan murhan selvittämiseen, joka vaikuttaa todella sekavalta. Jälleen tapahtumien edetessä huomaa, kuinka etevä Koskinen on. Koukuttavaa!

Tähteytys: * * * * ½

Seppo Jokinen - Koskinen ja siimamies

Jokinen Seppo; Koskinen ja siimamies
Julkaistu: Karisto 1996, 245 sivua.

Takakansi: "Rikosylikonstaapeli Sakari Koskinen on väsynyt ja tuskastunut: hän potee huonoa omaatuntoa kaikesta, vähiin jääneestä liikunnasta, siitä ettei ole tarpeeksi aikaa vaimolle ja pojalle, siitä että silmä seuraa ehkä liiankin hanakasti erästä tiettyä naispuolista työtoveria. Lisäksi jutut ovat pahasti kesken ja nyt tuli tämä Hervannan tapaus.

16-vuotias Katja Autio löydettiin tien varresta kuristettuna ja pian tapahtuu se, mitä Koskinen ja kollegat Tamperen Sorin poliisitalossa ovat pelänneet: uhkaavan yrityksen jälkeen murhaaja onnistuu toistamaan tekonsa. Aika käy vähiin, paineet rikososastolla kasvavat ja Koskinen on ristitulessa. Liikkeellä on mielipuoli murhaaja, joka vuorenvarmasti iskee uudelleen."

Aloituslause: "Osmo Auio oli odottanut koko pitkän yön.."

Oma mielipide: Ensimmäinen Seppo Jokisen kirja, joka aloittaa rikosylikonstaapeli Koskista kertovan kirjasarjan. Minulle aiemmin tuntematon Jokinen koukutti minut pahasti tähän Koskiseen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Tampereelle, jossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Juoneltaan kirja piti lukijastaan kiinni, eikä jännitystä puuttunut. Huumoriakin kirjassa käytettiin, joka osui lukijaan. Varsin viihdyttävä kirja, jonka ahmein lähes kokonaan yövuorossa ollessani. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos.

Tähteytys: * * * * *

Pirates of the Caribbean - Maailman laidalla

Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla
Perustuu elokuvakäsikirjoitukseen; Ted Elliot ja Terry Rossio
Romaanimuotoon muokanneet  T.T.Sutherland ja Elizabet Rudnick
Julkaistu: 2007 s.242

Takakansi: Elizabeth Swannia painaa syyllisyys. Hänen takiaan merirosvokapteeni Jack Sparrow on kuoleman oma, vaikka miestä tarvittaisiin nyt entistä kipeämmin elävien maailmassa. On kuitenkin olemassa keino tuoda Jack takaisin, mutta siihen tarvitaan kuolleista herätettyä kapteeni Barbossaa.
Barbossan johdolla Jackin vanha miehistö purjehtii halki lumen, jään ja synkkien vesien aina maailman laidalle asti hakemaan Jackia merirosvopäälliköiden kokoukseen.Mutta pystyvätkö merirosvot yhdistämään voimansa, päihittämään Itä-Intian kauppakomppanian ja voittamaan merten herruuden jälleen itselleen?

Aloituslause: "Merellä on jotain, mitä jopa kaikkein urhoollisimmat ja verenhimoisimmat merirosvot ovat alkaneet pelätä.."

Oma mielipide: Kirja myöntäilee elokuvaa. Leppoisaa kesälukemista. 

Tähteytys: * * * 

Stephen King - Ennen aamunkoittoa

King Stephen; Ennen aamunkoita
Julkaistu: 1992 (1985) s. 313

Takakansi: Astu sisään Stephen Kingin maailmaan . maailmaan jossa viattominkaan ei ole turvassa, maailmaan jossa arkisinkin paikka saattaa muuttua paholaisen leikkikentäksi, maailmaan joka ei päästä otteestaan ennen aamunkoittoa. Kaunun mestarin uusin, piinaava kokoelma!

Aloituslause: Ote novellista Isoäiti, josta pidin."Georgen äiti meni ovelle, epäröi, tuli takaisin ja pörrötti Georgen hiuksia."

Oma mielipide: Ennen aamunkoittoa on toinen osa alkuperäisteoksesta,Skeleton crew novellikokoelmasta. Toiset näistä tarinoista eivät koskettaneet lukijan mieltä mitenkään, mutta toiset iskeytyivät hyvinä "kummitustarinoina". Kaikean kaikkiaan ihan mukiin menevä kokoelma erinäisistä tarinoista.

Tähteytys: * *

Agatha Christie - Idän pikajunan arvoitus

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Julkaistu:1999 (1937) s. 215

Takakansi: Idän pikajuna, joka jyskyttää halki Euroopan, pysähtyy yhtäkkiä keskellä yötä. Lumikinokset tukkivat radan autiolla seudulla jossakin Balkanilla. On kuolemnhijlaista. "Hermoni ovat varmaan epäkunnossa", mutisee Hercules Poirot ja vaipuu jälleen uneen.
Herättyään hän huomaa, että häntä tarvitaan kipeästi. Yöllä on tehty murha. Amerikkalainen miljonääri Ratchett lepää vuoteessaan kuoliaaksi pistettynä. Koskematon lumi junan ympärillä todistaa, että murhaaja on vielä junassa.
Poirot aloittaa tutkimukset ja vetäytyy tauhassa miettimään, käyttämään pieniä harmaita aivosolujaan...

Aloituslause: "Kello oli viisi eräänä talviaamuna Syyriassa."

Oma mielipide: Taattua Christietä. Poirot on ihastuttava Belgialainen yksityisetsivä, joka lumoaa lukijan kiekura viiksillään ja rikosten selvittämistaidoillaan, johon ei kaikki pysty. Tarina etenee sujuvasti eteenpäin saaden lukijansa mukaan matkalle, jossa pystyy itsekin pohtimaan murhaajaa. Kuitenkaan tämä ei selviä, kuin vasta kirjan viime sivuilla. Tv:stäkin tuttu tarina.

Tähteytys: * * * *

Idström Annika - Isäni rakkaani

Annika Idström; Isäni rakkaani
Julkaistu; 1982 s.180

Takakansi: Alastomuudessaan hätkähdyttävä romaani isän ja tyttären mutkikkaasta suhteesta, vihasta ja rakkaudesta.
Laura on kolmissakymmenissä, tarjoilijatar. Viha on lyönyt leimansa koko hänen olemukseensa, viha isää kohtaan joka on hylännyt hänet Lauran ollessa pieni tyttö. Lauran elämä saa dramaattisen käänteen, kun isä ilmestyy hänen näköpiiriinsä. Hänen sisässään piillyt kauna ryöpsähtää rajusti esiin samalla kun hän tuntee merkillistä vetoa tuohon mieheen, joka on hänen isänsä eikä kuitenkaan ole. Tästä alkaa Lauran matka omaan sisimpäänsä; kylmä nainen alkaa vähitellen lämmetä, hylätty pikkutyttö kasvaa aikuiseksi.
Annika Idström on luonut omaperäisen romaanin, joka avautuu monella tasolla. Unet, kuvitelmat ja todellisuus lomittuvat toisiinsa Lauran persoonassa, hurjassa ja raadollisessa naisessa, jossa paljastuu ihmissielu pohjiaan myöten.

Aloituslause: "Minulla ei ole isää."

Oma mielipide: Kirjan kerronta ei ole mutkatonta eikä todellakaan suoraviivaista. Kirjan kertojana toimii Laura, jonka kerronnassa nykypäivä/todellisuus liukeneekin yhtäkkiä menneeseen ja muistoihin. Lukijaa ehkä eniten häiritsee se, että näiden kahden vaihtelu on tiivistä ja ehkä jopa sekoittaa tarinaa. Kirja vaatii, ehkä enemmän keskittymistä. Joko tämä on liian "taiteellinen" teos minun ymmärrykselle tai sitten jotain muuta, mutta en pitänyt tämänkaltaisesta kerronta tyylistä. Lukijalle jää kirjasta monia tulkinta mahdollisuuksia.

Tähteytys: *

Helga Nuorpuu - Äitipuolen kasvatit

Nuorpuu Helga: Äitipuolen kasvatit
Julkaisu: 1953 (1932) s. 167

Takakansi: Uusintapainos tekijän varhaistuotantoon kuuluvasta hauskasta ja lämminhenkisestä nuorisoromaanista.

Aloituslause: "Pieni puro hypähteli lumipälvisen maan lomitse."

Oma mielipide: Kirjan kertomus henkii tuonajan perhe-elämästä ja arvoista. Tarinan 15-vuotias Tuulikki toimii kertojana ja sopeutumisestaan metsässä eläneen tytön sopeutumisesta uuteen asuin paikkaan keskelle kaupunkia, Helsinkiin. Mitenkä elämä muuttuu isän avioituessa nuoren Kaarinan kanssa. Herttainen kertomus teini-ikäisen mielen myllerryksistä.

Tähteytys: * * 1/2

Dickens Charles: Oliver Twist

Charles Dickens - Oliver Twist
Julkaistu: 1954 (1838) s. 367

Takakansi: Charles Dickens (1812-1870) oli tulisieluinen pienten ihmisten puolestapuhuja. Hän tunsi omakohtaisesti kurjuudessa ja ahdingossa elävän Lontoon, ja varsinkin köyhien lasten kohtalo oli lähellä kirjailijan sydäntä. Lapsen sielunelämän kuvaajana Dickens suorastaan hämmästyttää uudenaikaisuudellaan.

Köyhälistökuvauksissaankin Dickens halusi ennen kaikkea huvittaa lukijoita. Kodittoman orpopojan Oliver Twistin seikkailut tylyssä kaupunkiympäristössä sykähdyttävät yhä hyväntuulisuudellaan, huumorillaan ja optimismillaan.

Aloituslause: "Muiden julkisten rakennusten joukossa eräässä tietyssä kaupungissa, jonka nimi monestakin syystä lienee parasta jättää mainitsematta ja jolle en aio antaa mitään keksittyä nimeä, on yksi rakennus, joka jo vanhoista ajoista on ollut useammissa kaupungeissa, niin pienissä kuin suurissakin, nimittäin köyhäintalo."

Oma mielipide: Tarina sai lukijansa hyvin tuntemaan tuon ajan ihmisten elämän ja kuinka iso kuilu niin sanottujen parempien ihmisten ja työläisten/köyhien välillä oli. Mitenkä huonosti toimeentulevien piti keksiä keinot elääkseen. Kirjoitustyyliltään kirja oli mielyttävää lukea ja kirjoittajan välikommentit piristivät ainakin omaa kokemusta. Mielenkiintoinen lukukokemus orpopojan elämästä ja siitä kuinka hänen lopulta kävikään. Kirjassa oli hyvin pieni tekstikoko, joka tuotti oman epämieluisuuden.

Tähteytys:  * * *

Khaled Hosseini - Tuhat loistavaa aurinkoa

Hosseini Khaled: Tuhat loistavaa aurinkoa
Julkaistu: 2008 s.399

Takakansi:Suurmenestykseski noussut, säkenöivä romaani Leijapojan tekijältä - unohtumaton tarina kahden naisen kohtalosta ja ystävyydestä sotien haavoittamassa Afganistanissa.

Mariam on vain 15-vuotias, kun hänet lähetetään Kabuliin ja naitetaan itseään kolmekymmentä vuotta vanhemmalle Rashidille. Hän aloittaa uuden elämänsä toiveikkaana, mutta vuosien kuluessa burqa kätkee alleen niin nöyryytykset, mustelmat kuin hiipuvan toivon lapsesta.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Kabulissa riehuvat taistelut murskaavat myös nuoren ja rakastuneen Lailan haaveet tulevaisuudesta. Hänestä tulee Rashidin toinen vaimo.

Afganistalaisnaisen kohtalasta määräävät miehet, sota, talibanien hirmuhallinto. Mutta Mariamin ja Lailan välille kasvaa ystävyys, joka on kaikkia näitä vahvempi - ja joka saa heidät yhä uudestaan taistelemaan toivon ja vapauden puolesta.

Aloituslause: "Mariam oli viiden vanha, kun hän kuuli ensi kerran sanan harami.."

Oma mielipide: Kirja tuli ahmittua. Kertomus laittaa miettimään naisten kohtelua eri kulttuureissa. Sekä, kuinka perheväkivalta vielä tänä päivänäkin on tabu ja sitä yritetään peitellä/suojella perhesalaisuutena, vielä tämän päivän Suomessakin. Koskettava tarina naisista, jotka löytävät toisistaan turvan ja kuinka he yrittävät yhdessä saada oikeutta olla nainen. Ja kuinka lopulta haaveet toteutuvat, ainakin osittain. Suosittelen lämpimästi luettavaksi.

Tähteytys: * * * * *

Karin Fossum - Rakas Poona

Fossum Karin: Rakas Poona
Julkaistu: 2001 s. 320

Takakansi: Viisikymppinen Gunder on vanhapoika, joka halajaa itselleen elämänkumppania. Sellaista hän lähtee etsimään Mumbaista, Intiasta, sisarensa Marien epäilyistä huolimatta.Mumbaissa Gunder ihastuu Poonaan, joka suostuu muuttamaan pieneen norjalaiskylään. Sinä päivänä, kun Poonan kone laskeutuu, joutuu Marie vakavaan onnettomuuteen. Gunder joutuu lähtemään sairaalaan eikä pääse Poonaa vastaan. Hän lähettää tuttunsa noutamaan rakastaan. Poonaa ei löydy, ja Gunderin orastava onni muuttuu painajaiseksi. Sen käänteitä tarvitaan ratkomaan myös komisario Konrad Sejer.Rakas Poona on takuuvarmaa Fossumia. Henkilöt on kuvattu kokonaisina ja tarina on hyytävän jännittävä. Kyläyhteisön itsesuojelu kriisitilanteessa vaikeuttaa tutkimuksia ja sekoittaa johtolankoja.

Aloituslause: "Koiran räksytys halkaisee hiljaisuuden."

Oma mielipide: Kirjan tarina lähti heti alussa jo hyvin eteenpäin. Paljon hahmoja, mutta tuo ei haitannut. Gunder on varsin herttainen hahmo, joka todella haluaa elämänsä rakkauden, jota ei kotikylästä löydä. Kylän salailut poliisille on varmasti vahvan kyläyhteisöllisyyden merkki. Painostukset poliisin suunnalta Görania kohtaan tuntuivat aidoilta. Kirja piti vallassaan alusta loppuun.

Tähteytys: * * *

Riikka Pulkkinen - Raja

Pulkkinen Riikka; Raja
Julkaistu: 2006  s.399

Takakansi: (Tässä tapauksessa kirjan etukannen lieve)
Anja Aropalo, 53-vuotias kirjallisuuden professori on tehnyt Alzheimerin tautia sairastavalle miehelleen lupauksen: hän auttaa miestä kuolemaan sitten, kun tämä ei enää muista. Vähä vähältä mies riisuutuu muistoistaan ja Anjan pitäisi lunastaa raskas lupauksensa.
Samaan aikaan toisaalla Anjan sisarentytär, lukiolaistyttö Mari, rakastuu kaikella nuoruuden voimalla äidinkielenopettajaansa, joka yllättäen vastaa Marin tunteisiin. Heidän epäsovinnaisessa suhteessaan valta, halu ja vastuu sekoittuvat toisiinsa ja hämärtävät oikean ja väärän rajat.
Kuinka paljon vastuuta voi toisesta ihmisestä ottaa? Kuka meidän ääriviivamme piirtää? Voivatko laki, oikein toiiminen ja halu langeta koskaan yksiin ihmiselämässä?
Pulkkisen tarkkanäköinen romaani kuljettaa rinnakkain traagisia ihmiskohtaloita, jotka risteävät ja resonoivat niin, että Raja jää pitkäksi aikaa mieleen soimaan.

Aloituslause: "Anja Sinä päivänä, jona Anja Aropalo oli päättänyt kuolla, ilma oli makeaa ja tiheää kuin sokeriseitti."

Oma mielipide: Esikoisromaani Pulkkiselta. Kirjan alku on kankeaa, enkä meinannut saada luetuksi. Kuitenkin alkua kahlatessani eteenpäin tarina sai siivet ja lähti kulkemaan paremmin läpi. Raskaistakin aiheista Pulkkinen uskaltaa kertoa kirjassa. Kirjan neljä kertojaa kertoo omaa näkemystään, haaveita ja toiveita, omaa elämää. Vaikka tarinassa on kertojia, tämä ei kuitenkaan tässä kirjassa minua haitannut. Vaan tarinat soluttautuivat toisiinsa miellyttäväksi luettavaksi. Lukiessa tarina herättelee lukijaansa miettimään kertojien elämää ja vaihtoehtoja.

Tähteytys: * * * *