Julkaistu; 1963 s.167
Takakansi; Rikospoliisin komisario Manki saa oivan idean. hän kokoaa kahdeksan osastonsa etsivää ylimääräisiin kertausharjoituksiin sunnuntaina. Paikka on Jaakonlinnan autio huvila ja siellä on tarkoitus verestää vanhoja oppeja ja kehitellä uusia menettelytapoja... kunnes alkaa tapahtua kummia. Yksi toisensa jälkeen etsivät heittävät henkensä tai katoavat salaperäisesti kunnes jäljellä ovat vain Manki itse ja yksi etsivä.
Suomalaisen dekkarikirjallisuuden klassikko, teos jota monet pitävät kaikkien aikojen parhaana. Loppuratkaisu on piinaavan jännityksen lisäksi sekä vapauttava että ällistyttävä.
Aloituslause; Tulimme sinne aikaisin aamulla...
Oma mielipide; Luin kirjan matkatessani junalla. Kirja vaikutti sekalaiselta, mutta toisaalta se varmaan johtui yhden etsivän ollessa kertojana. Tarina oli kuitenkin mielenkiintoinen ja jännittävä. Loppuratkaisu oli todellakin ällistyttävä ja se tuotti haikeutta. Kamalasti tämän kirjan juonesta ei voi puhua, koska juoni menee muuten hukkaan. Mukava matkaluettava.
Tähteytys: * * *