Lasse Sinkkonen - Solveigin laulu
Julkaistu: 1970 s.348
Takakansi: Solveigin laulu on väkevästi todentuntuinen romaani
kolmesta naiskohtalosta - kolmesta sukupolvesta. Samalla se on kaunis ja
herkkä kuvaus tytön kasvamisesta naiseksi keskellä kovinta suomalaista
todellisuutta, sotiemme kaaoksessa, Helsingin köyhillä kaduilla.
Solveig tulee tähän maailmaan kenenkään kutsumatta, huorahtavan äidin
kiroamana, isän unohtamana. Hänestä kasvaa pelästynyt tyttö, joka
alistuen ottaa vastaan kovan maailman turhat potkut, julmat sanat.
Naiseksi kypsyessään hän vähitellen alkaa oppia tuntemaan oman
olemuksensa, oman paikkansa elämässä.
Saara on nainen, jota
Solveig ei ilkeä äidikseen sanoa. Saara on elämän kovettama nainen jota
lyödään ja joka lyö takaisin samalla mitalla, haistattaa maailmalla
pitkät ja ottaa ilon irti mistä saa.
Famu on Solveigin isoäiti
ja pelastus. Famu rakastaa, kun Saara ei osaa. Famu on työläisnainen,
vahva ja viisas.Vanhan kansan ihminen, jota mikään ei ole lannistanut.
Voimahahmo, joka pitää hajoavaa, viinaan sortuvaa perhettä pystyssä.
Fafa ei ole paha, mutta hän on heikko. Pienenä tyttönä Solveig menee
fafaa vastaan Sinebrychoffin portille ja fafa heltyy, jättää
juomakaverinsa ja tulee kotiin. Isä Börje pitää Solveigista, mutta vielä
enemmän viinasta. Ja isä on heikko, Saara määrää, mitä Solveigille
tapahtuu. Saara hommaa Solveigin maalle ja lapsenlikaksi ja ajaa pois
kotoa kun Börje sairastuu. Famun hoivossa Solveig kehittyy tytöstä
naiseksi, jaksaa uskoa elämään ja itseensä.
Aloituslause: "Mä synnyin vähän ennen sotia Helsingissä.."
Oma mielipide: En tiedä, mitä ajatella tästä kirjasta. Lukukokemuksena tämä oli
luettava. Kirjassa kuvataan perheen arkea ja koskettaa paljon
nykypäiväisiäkin ongelmia, kuten alkoholismia, perheväkivaltaa. Samalla
tarinassa tapahtuu nuoren tytön kasvaminen aikuiseksi naiseksi. Saara
oli todella raivostuttava hahmo ja inho häntä kohtaan oli kyllä käsin
kosketettavissa. Famu sen sijaan hellyyttävä vanhan kansan edustaja, jolta löytyi elämänviisauksia tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tarinaan pääsi mielestäni hyvin sisälle ja pystyi samaistumaan henkilöön. Kirjassa oli todella tarkasti kuvattu eräitä kohtauksia tytön kasvamiseksi aikuiseksi, jotka saivat hieman posket punahtumaan ja herätti ajatuksen mitähän sitä tuleekaa luettua. Kokonaisuutena tarina kertoo hyvin tyypillisestä suomalaisesta perheestä, yleistämättä tai ei.
Tähteytys: * * * *