Toft Ria - Hei Taija!

Toft Ria - Hei Taija!
Julkaistu; 1962 s.120 

Takakansi; Taija tuntee itsensä imarrelluksi, kun kuuluisa valokuvaaja Ray tarjoaa hänelle tilapäistä tointa valokuvamallina. Jos Taija olisi aavistanut mitä seurauksia hänen suostumisensa aiheutti , hän olisi varmaan luopunut koko puuhasta. Kauhukseen hän huomaa kuvansa eräässä varsin epämääräisessä julkaisussa…Taijan omaiset ja ystävät ovat täysin ymmällä. Dramaattisessa vanhempien kokouksessa koululla hän saa aivan yllättäen puolelleen. Leena ja he kaikki – myös Taija itse – havaitsevat, ettei pidä tehdä liian pikaisia johtopäätöksiä eikä tuomita ketään ennakolta.


Aloituslause; "Hänen mielestään oli epämiellyttävää, että mies jatkuvasti seurasi häntä."


Oma mielipide; Tarina sisällytti itseensä oivan opetuksen siitä, ettei tyttölapsen pidä jokaiseen houkutukseen lähteä mukaan. Uskoisin tämän pitävän paikkansa tämänkin päivän maailmassa. Sekä opetuksen siitä, kuinka ei pidä tuomita ihmisiä huhupuheiden ja päätelmien vuoksi, vaan kuunnella myös kyseessä olevan henkilön mielipidettä asiasta, miten asia oikeasti on mennyt.

Hei Taija! On mukava jatko kirjasarjalle. Pidän Taijan seikkailusta ja niinkuin tähänkin tarinaan pystyy hyvin eläytymään. Tarinasta huokuu Taijan epätoivo ihmisiä kohtaan, jotka eivät usko häntä. Ainoat ihmiset, jotka osoittavat luottamustaan ovat omat vanhemmat. Tarina eteni hyvin. Ainoastaan loppu lässähti. Kaipasin loppuun syvämietteisempää pohdintaa tapahtumista.

Ja kuka on nuorena tykännyt paistetusta maksasta?!

Tähteytys; * * * *

Toft Ria: Tässä tulee Taija

Toft Ria: Tässä tulee Taija
Julkaistu; 1963 s.110


Takakansi; Tässä tulee Taija. Taija on aivan tavallinen teini-ikäinen tyttö, mutta kuitenkin jollain tavoin erikoinen, kuten kaikki meidän päiviemme sievät, puuhakkaat ja itsenäiset tytöt. Luonnollisesti Taija on sievä, mutta ei hiventäkään tuhansia kaltaisiaan sievempi. Hänen pulmansa ovat myös muiden saman ikäisten tyttöjen pulmia, vaikka Taijan huolten ja ilojen aiheet saattavatkin joskus hymyilyttää.

Taija ja hänen vanhempiensa välillä vallitsee tavallista toverillisempi ja luottamuksellisempi suhde. Hänellä ei ole sisaruksia, mutta silti hänen ei tarvitse tunte itseään yksinäiseksi, sillä naapurihuviloissa Päivärinteellä hänellä on monia hyviä ystäviä.

Tämä ensimmäinen Taija-kirja kertoo kuinka Taija yrittää auttaa vanhempiaan kohentamaan perheen taloudellista asemaa, mikä ei toden totta ole paras mahdollinen. Nämä Taijan yritykset pienten sivuansioitten hankkimiseksi saattavat hänet luvalla sanoen hieman häkellyttäviin tilanteisiin...

Aloituslause; Oi, oi, sinä kuristat minut!


Oma mielipide; Taija on minulle uusi tuttavuus. En ole aiemmin kovinkaan paljon lukenut tyttö-kirjoja. Taijan elämä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja perhe mitä ihanimmalta. Hän todella joutuu kaikenlaisiin tilanteisiin ilman mitään sen kummallisempaa syytä. Vaikka kirja on sivumäärältää lyhkänen, on tarina sitäkin monipuolisempi ja vauhdikkaampi. Mukana oli jännitystä, normaalia teini elämää sekä ensi ihastumisen hullaantumista. Kirjan tarinassa ehkä eniten häiritse se pienoinen jäykkyys ja nuorten välinen teitittely. En tiedä onko tuohon aikaan nuorten keskuudessa teititelty, muuta kuin ehkä vanhempaa väestöä. Mukavien ja ei niin mukavien sattumien kautta, kaikki kuitenkin kääntyy parhainpäin. Ihastuin todella tähän kirjaan ja tahtoisin lukea myös lisää Taijan elämästä.


Tähteytys; * * * *