Zlata Filipovic - Zlatan päiväkirja Nuoren tytön elämä Sarajevossa

Filipovic Zlata: Zlatan päiväkirja, Nuoren tytön elämä Sarajevossa
Julkaistu;  Kovakantinen, kansilehdellinen SSKK:n kirja, WSOY 1994, alkuteos 1993 s.191

Takakansi: Tuhoutuvan Sarajevon sydämessä, pienessä kellarissa, kirjoittaa 11-vuotias Zlata päiväkirjaansa kuvausta elämänsä kauheimmasta päivästä. Kranaatit jylisevät, räjähdykset tärisyttävät, suru ja pelko painaa raskaana koulutytön mieltä. Zlatan isä käy yläkerrassa hakemassa leipää ja kertoo, että naapurissa sijaitseva Sarajevon pääposti on ilmiliekeissä ja naapuritalo luhistunut. "Tämä on ollut elämäni kauhein päivä. Toivon ettei se enää koskaan toistu." Näin kirjoittaa Zlata päiväkirjaansa toukokuussa 1992.

Zlata Filipovic alkoi pitää päiväkirjaa jo ennen Bosnian sodan puhkeamista. Silloin suurin huolenaihe oli miten saada aika riittämään harrastuksiin. Hän nautti elämästä ja haaveili kaikkien koulutyttöjen tavoin. Mutta elämä muuttui painajaiseksi kun sota tuli Sarajevoon.
Turvallinen maailma alkaa murentua Zlatan ympäriltä, mutta hän jatkaa kirjoittamista. Hän kuvaa järkyttäviä kokemuksiaan tulituksen keskellä. Pommitukset jatkuvat yötä päivää, koulut suljetaan, ihmiset piiloutuvat maan alle tai pakenevat ulkomaille. Sähköt katkeavat ja vettä tulee milloin sattuu, ruoka on loppumaisillaan. Pelko on koko ajan läsnä, monet ystävät ja koulutoverit kuolevat.
Zlatan päiväkirja on ilmestynyt lähes 30 maassa, ja sitä on verrattu Anne Frankin päiväkirjaan. Zlatan koskettavissa sanoissa kuvastuu Sarajevon arkipäivä, sodan keskellä elävän kansan kärsimys ja epätoivo.

Lukunäyte: " Lauantai 19.syyskuuta 1992 Dear mimmy, Sähkötuli teilen illalla takaisin. YESS! Ja tänään se katkaistiin taas... BU_HUU! MUTTA SE TULEE VARMAAN TAKAISIN ILLALLA. Veden sushteen ei ole ongelmaa. (koputan puuta- oikein kovaa- jotta näin jatkuisi!) YESS! Sähköä on. Juoksen katsomaan teeveestä MITÄ VIERAAT MEISTÄ SANOVAT. YESS! Sinun Zlatasi."

Oma mielipide: Kirja oli hyvin nopea lukuinen. Päiväkirja merkinnät pyörivät koulun, sodan, ystävien/perhetuttujen sekä kaasun, sähkön että veden ympärillä. Kirjoituksissa pilkistää toive sodan loppumisesta. Olisin kuitenkin kaivannut loppuun vielä pientä kerrontaa selvisikö Zlata sodasta.

Tähteytys: * * *

Seppo Jokinen - Koskinen ja siimamies

Jokinen Seppo; Koskinen ja siimamies
Julkaistu: Karisto 1996, 245 sivua.

Takakansi: "Rikosylikonstaapeli Sakari Koskinen on väsynyt ja tuskastunut: hän potee huonoa omaatuntoa kaikesta, vähiin jääneestä liikunnasta, siitä ettei ole tarpeeksi aikaa vaimolle ja pojalle, siitä että silmä seuraa ehkä liiankin hanakasti erästä tiettyä naispuolista työtoveria. Lisäksi jutut ovat pahasti kesken ja nyt tuli tämä Hervannan tapaus.

16-vuotias Katja Autio löydettiin tien varresta kuristettuna ja pian tapahtuu se, mitä Koskinen ja kollegat Tamperen Sorin poliisitalossa ovat pelänneet: uhkaavan yrityksen jälkeen murhaaja onnistuu toistamaan tekonsa. Aika käy vähiin, paineet rikososastolla kasvavat ja Koskinen on ristitulessa. Liikkeellä on mielipuoli murhaaja, joka vuorenvarmasti iskee uudelleen."

Aloituslause: "Osmo Auio oli odottanut koko pitkän yön.."

Oma mielipide: Ensimmäinen Seppo Jokisen kirja, joka aloittaa rikosylikonstaapeli Koskista kertovan kirjasarjan. Minulle aiemmin tuntematon Jokinen koukutti minut pahasti tähän Koskiseen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Tampereelle, jossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Juoneltaan kirja piti lukijastaan kiinni, eikä jännitystä puuttunut. Huumoriakin kirjassa käytettiin, joka osui lukijaan. Varsin viihdyttävä kirja, jonka ahmein lähes kokonaan yövuorossa ollessani. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos.

Tähteytys: * * * * *

Pirates of the Caribbean - Maailman laidalla

Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla
Perustuu elokuvakäsikirjoitukseen; Ted Elliot ja Terry Rossio
Romaanimuotoon muokanneet  T.T.Sutherland ja Elizabet Rudnick
Julkaistu: 2007 s.242

Takakansi: Elizabeth Swannia painaa syyllisyys. Hänen takiaan merirosvokapteeni Jack Sparrow on kuoleman oma, vaikka miestä tarvittaisiin nyt entistä kipeämmin elävien maailmassa. On kuitenkin olemassa keino tuoda Jack takaisin, mutta siihen tarvitaan kuolleista herätettyä kapteeni Barbossaa.
Barbossan johdolla Jackin vanha miehistö purjehtii halki lumen, jään ja synkkien vesien aina maailman laidalle asti hakemaan Jackia merirosvopäälliköiden kokoukseen.Mutta pystyvätkö merirosvot yhdistämään voimansa, päihittämään Itä-Intian kauppakomppanian ja voittamaan merten herruuden jälleen itselleen?

Aloituslause: "Merellä on jotain, mitä jopa kaikkein urhoollisimmat ja verenhimoisimmat merirosvot ovat alkaneet pelätä.."

Oma mielipide: Kirja myöntäilee elokuvaa. Leppoisaa kesälukemista. 

Tähteytys: * * * 

Agatha Christie - Idän pikajunan arvoitus

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Julkaistu:1999 (1937) s. 215

Takakansi: Idän pikajuna, joka jyskyttää halki Euroopan, pysähtyy yhtäkkiä keskellä yötä. Lumikinokset tukkivat radan autiolla seudulla jossakin Balkanilla. On kuolemnhijlaista. "Hermoni ovat varmaan epäkunnossa", mutisee Hercules Poirot ja vaipuu jälleen uneen.
Herättyään hän huomaa, että häntä tarvitaan kipeästi. Yöllä on tehty murha. Amerikkalainen miljonääri Ratchett lepää vuoteessaan kuoliaaksi pistettynä. Koskematon lumi junan ympärillä todistaa, että murhaaja on vielä junassa.
Poirot aloittaa tutkimukset ja vetäytyy tauhassa miettimään, käyttämään pieniä harmaita aivosolujaan...

Aloituslause: "Kello oli viisi eräänä talviaamuna Syyriassa."

Oma mielipide: Taattua Christietä. Poirot on ihastuttava Belgialainen yksityisetsivä, joka lumoaa lukijan kiekura viiksillään ja rikosten selvittämistaidoillaan, johon ei kaikki pysty. Tarina etenee sujuvasti eteenpäin saaden lukijansa mukaan matkalle, jossa pystyy itsekin pohtimaan murhaajaa. Kuitenkaan tämä ei selviä, kuin vasta kirjan viime sivuilla. Tv:stäkin tuttu tarina.

Tähteytys: * * * *

Idström Annika - Isäni rakkaani

Annika Idström; Isäni rakkaani
Julkaistu; 1982 s.180

Takakansi: Alastomuudessaan hätkähdyttävä romaani isän ja tyttären mutkikkaasta suhteesta, vihasta ja rakkaudesta.
Laura on kolmissakymmenissä, tarjoilijatar. Viha on lyönyt leimansa koko hänen olemukseensa, viha isää kohtaan joka on hylännyt hänet Lauran ollessa pieni tyttö. Lauran elämä saa dramaattisen käänteen, kun isä ilmestyy hänen näköpiiriinsä. Hänen sisässään piillyt kauna ryöpsähtää rajusti esiin samalla kun hän tuntee merkillistä vetoa tuohon mieheen, joka on hänen isänsä eikä kuitenkaan ole. Tästä alkaa Lauran matka omaan sisimpäänsä; kylmä nainen alkaa vähitellen lämmetä, hylätty pikkutyttö kasvaa aikuiseksi.
Annika Idström on luonut omaperäisen romaanin, joka avautuu monella tasolla. Unet, kuvitelmat ja todellisuus lomittuvat toisiinsa Lauran persoonassa, hurjassa ja raadollisessa naisessa, jossa paljastuu ihmissielu pohjiaan myöten.

Aloituslause: "Minulla ei ole isää."

Oma mielipide: Kirjan kerronta ei ole mutkatonta eikä todellakaan suoraviivaista. Kirjan kertojana toimii Laura, jonka kerronnassa nykypäivä/todellisuus liukeneekin yhtäkkiä menneeseen ja muistoihin. Lukijaa ehkä eniten häiritsee se, että näiden kahden vaihtelu on tiivistä ja ehkä jopa sekoittaa tarinaa. Kirja vaatii, ehkä enemmän keskittymistä. Joko tämä on liian "taiteellinen" teos minun ymmärrykselle tai sitten jotain muuta, mutta en pitänyt tämänkaltaisesta kerronta tyylistä. Lukijalle jää kirjasta monia tulkinta mahdollisuuksia.

Tähteytys: *

Helga Nuorpuu - Äitipuolen kasvatit

Nuorpuu Helga: Äitipuolen kasvatit
Julkaisu: 1953 (1932) s. 167

Takakansi: Uusintapainos tekijän varhaistuotantoon kuuluvasta hauskasta ja lämminhenkisestä nuorisoromaanista.

Aloituslause: "Pieni puro hypähteli lumipälvisen maan lomitse."

Oma mielipide: Kirjan kertomus henkii tuonajan perhe-elämästä ja arvoista. Tarinan 15-vuotias Tuulikki toimii kertojana ja sopeutumisestaan metsässä eläneen tytön sopeutumisesta uuteen asuin paikkaan keskelle kaupunkia, Helsinkiin. Mitenkä elämä muuttuu isän avioituessa nuoren Kaarinan kanssa. Herttainen kertomus teini-ikäisen mielen myllerryksistä.

Tähteytys: * * 1/2

Riikka Pulkkinen - Raja

Pulkkinen Riikka; Raja
Julkaistu: 2006  s.399

Takakansi: (Tässä tapauksessa kirjan etukannen lieve)
Anja Aropalo, 53-vuotias kirjallisuuden professori on tehnyt Alzheimerin tautia sairastavalle miehelleen lupauksen: hän auttaa miestä kuolemaan sitten, kun tämä ei enää muista. Vähä vähältä mies riisuutuu muistoistaan ja Anjan pitäisi lunastaa raskas lupauksensa.
Samaan aikaan toisaalla Anjan sisarentytär, lukiolaistyttö Mari, rakastuu kaikella nuoruuden voimalla äidinkielenopettajaansa, joka yllättäen vastaa Marin tunteisiin. Heidän epäsovinnaisessa suhteessaan valta, halu ja vastuu sekoittuvat toisiinsa ja hämärtävät oikean ja väärän rajat.
Kuinka paljon vastuuta voi toisesta ihmisestä ottaa? Kuka meidän ääriviivamme piirtää? Voivatko laki, oikein toiiminen ja halu langeta koskaan yksiin ihmiselämässä?
Pulkkisen tarkkanäköinen romaani kuljettaa rinnakkain traagisia ihmiskohtaloita, jotka risteävät ja resonoivat niin, että Raja jää pitkäksi aikaa mieleen soimaan.

Aloituslause: "Anja Sinä päivänä, jona Anja Aropalo oli päättänyt kuolla, ilma oli makeaa ja tiheää kuin sokeriseitti."

Oma mielipide: Esikoisromaani Pulkkiselta. Kirjan alku on kankeaa, enkä meinannut saada luetuksi. Kuitenkin alkua kahlatessani eteenpäin tarina sai siivet ja lähti kulkemaan paremmin läpi. Raskaistakin aiheista Pulkkinen uskaltaa kertoa kirjassa. Kirjan neljä kertojaa kertoo omaa näkemystään, haaveita ja toiveita, omaa elämää. Vaikka tarinassa on kertojia, tämä ei kuitenkaan tässä kirjassa minua haitannut. Vaan tarinat soluttautuivat toisiinsa miellyttäväksi luettavaksi. Lukiessa tarina herättelee lukijaansa miettimään kertojien elämää ja vaihtoehtoja.

Tähteytys: * * * *

Vuokko Niskanen - Hiekkalan lapset

Vuokko Niskanen; Hiekkalan Lapset
Julkaistu: 1978 s.64

Etulirpake: Tämä romaani kertoo Hiekkalan lasten elämästä muutama vuosikymmen sitten. Hiekkalan lapset asuivat puutaloissa, joissa oli kuistit ja pieniruutuiset ikkunat ja joiden pihat olivat kesäisin kukkia tulvillaan. Ympäristö tarjosi mahdollisuudet moniin jännittäviin leikkeihin; mentiin kuurupiilosta, leikittiin lentokonekivillä ja talvisin järjestettiin suuret hiihtokilpailut. Ja kun pimeinä syysiltoina katseltiin tulta uuninluukun pyöreistä rei'istä tuli aina mieleen seikkailuja ja satuja...

Aloituslause: "Hiek-ka-las-sa a-sui i-han ta-val-li-si-a lap-si-a."

Oma mielipide: Aluksi tavattuna ja isoilla kirjaisinkoolla varustettu kirja, joka etenee pienempään kirjaisinkokoon ja pidempiin tekstipätkiin. Herttainen tarina. Sopii hienosti juuri lukemaan oppineille.

Tähteytys: * * *

Carolyn Keene - Neiti Etsivä ja Venetsian kummitus

Keene Carolyn: Neiti Etsivä ja Venetsian kummitus
Julkaistu: 1997 s.114

Takakansi: Uusi tehtävä vie Neiti Etsivän Venetsiaan Falconen markiisin vieraaksi. Markiisin lasitehtaan korvaamaton lasinpuhaltaja Pietro Rinaldini on siepattu. Matkalla paula tutustuu ikäiseensä amerikkalaistyttöön Taraan, jonka isä puolestaan on kadonnut hämärissä olosuhteissa Venetsian öisillä kanaaleilla.
Paulaa odottaa markiisin vieraanvaraisuus ja komean italialaisnuorukaisen palvonta, mutta myös satumaisen kaupungin taideaarteiden varjossa kukoistava rikollisuus. Palazzo Falconessa vietetään riehakkaita naamiaisia, mutta ennen pitkää koittaa naamioiden riisumisen hetki...

Aloituslause: "Suihkukone kiisi himmennetyin valoin läpi keskiyön pimeyden Atlantin valtameren yläpuolella"

Oma mielipide: Vaikka juonellisesti nämä Neiti Etsivät ovat samanlaisia, saa ne aina samanlaisesti ihastumaan itseensä. Lukiessa näitä tulee miettineeksi, kuinka helposti Neiti Etsivä aina ystävystyy ihmisten kanssa ja kuinka monessa maassa hänellä oikein on ystäviä. Miten hän pystyy pitämään yllä näitä suhteita? Venetsian kummitus vie jälleen yhteen seikkailuun, joka kutkuu heti alusta alkaen. Miellyttävää lukemista ja nopeaa ennen kaikkea.

Tähteytys: * * * ½

Kirsi-Marja Niskanen- Vastaamatta jääneet puhelut

Niskanen Kirsi-Marja: Vastaamatta jääneet puhelut
Julkaistu: 2006 s.143

Takakansi: - Moi Atte, joko sä olet kuullut Hapasta? söde kysyy tukahtuneella äänellä.
- Mitä Hapa nyt on tehnyt? Lintsannut koulusta, karannut terveydenhoitajalta vai ryhtynyt kansanedustajaksi? mä avitin Södeä.
- Se oli eilen kolarissa. Se on kuollut.

Hapa oli ollut Järven kanssa autolla liikenteessä, ja nyt Järvi makasi sairaalassa jalat poikki. Poliisi epäilee, että tie oli liukas ja kuljettajalla liikaa vauhtia.

Atte ei voi millään uskoa, ettei Hapaa enää ole. Hapaa, joka oli kaikkien suosikki. Kuinka kaverin kuolemasta voi ikinä selvitä? Olisiko Hapa hengissä, jos Atte olisi lauantaina kesken kotibileiden vaivautunut vastaamaan kännykkään?

Helppoa ei ole Järvelläkään. Kun kaveri roudataan sairalasta pyörätuolissa, sillä on rikki muutakin kuin jalat. Mutta on eräs, jolla on Atteen ihmeellinen, lohduttava vaikutus. "Jätkän joka toinen puheenvuoro liittyy kyseiseen neiti-ihmiseen. Sä olet lätkääntynyt", Järvi paukauttaa.

Aloituslause: Mä kävelin jäähallin käytävällä.

Oma mielipide: Kirja on koskettava tarina nuorten ystävyydestä ja hyvän ystävän kuolemasta auto-onnetomuudessa. Lisäksi toinen hyvä ystävä loukkaantuu vakavasti. Kirjassa kerrotaan hyvin kuinka nuori kohtaa surun ja mitenkä siitä kukin pääsee ylitse. Sekä kuinka jokainen etsii syytä itsestään, jolla tilanne oltaisiin voitu välttää. Kertomus antaa lohtua sureville. Mukavaa luettavaa raskaasta aiheesta, jos näin voi sanoa.

Tähteytys: * * *

Sirpa Kontio-Nikama - Kahvipussin uusi elämä

Kontio-Nikama Sirpa: Kahvipussin uusi elämä
Julkaistu: 2007 s.96

Takakansi: Kahvipusseista kauniita käyttöesineitä
Laukkuja, esiliinoja, sisustustavaroita, rooliasuja lapsille... Kahvipussin uusi elämä näyttää, mihin kaikkeeen rakkaan kahvipakettimme pakkausmateriaalista on!

Kirjan kekseliäillä ohjeilla loihdit lapsille uljaan ritariasun, hauskan leikkiteltan tai kauniin merenneitopuvun. Esiliina, pöytätabletit ja silmälasikotelo tuovat iloa kotiin, ja tyylikkäässä olkalaukussa on kätevää kuljettaa tavaroita.

Selkeiden kaavapiirrosten ja vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden ansiosta onnistut varmasti. Kirja sopii sekä aloittelijoille että käsitöitä pidempään harrastaneille.

Esineiden valmistanen kierrätetystä materiaalista säästää ympäristöä. Koe luomisen iloa ja tee ympäristöteko!

Oma mielipide: Tästä kirjasta saa mukavia ideoita askarteluun. Itse olen tehnyt punottuja koreja ja kasseja. Tosin kirjassa on samoja ohjeita, joita internetin haulla löytää.

Tähteytys: * * *

Ethel S.Truner - Sisarusten varttuessa

Ethel S. Turner: Sisarusten varttuessa
Julkaistu 1975 s.169

Takakansi: Kirja on jatkoa teokselle "Seitsemän sisarusta", jonka tapahtumista on kulunut viisi vuotta. Nellistä on kasvanut pieni kaunotar, Pallero on muuttunut Poppetiksi, ja hänen entinen nimensä on periytynyt uudelle tulokkaalle. John puolestään on nyt 13-vuotias, kömpelö ja hontelo poika jonka olemuksesta näkee, että hän on sotatilassa koko maailman kanssa. John on perheelle suurimman järkytyksen tuottaakin: hän karkaa kotoaan epäilyttävissä olosuhteissa. Ja kun vanhemmat lähtevät Intian-matkalle, joutuu velvollisuudentuntoinen, lempeä Meg ottamaan vastuulleen koko vilkkaan sisarusparven. Tänä aikana ehtii paljon tapahtua - siitä pitää kukin sisaruksista huolen.
Yhtä elävästi ja riemukkaasti kuvattua perhettä kuin Woolcotit ovat, tapaa klassisessaa nuortenkirjallisuudessakin vain harvoin. Se on antanut aiheen myös tv-filmiin, joka on esitetty meilläkin.

Aloituslause: "Hyrskynmyrskyssä oli tunnelma hieman kireä."

Oma mielipide: Kirja kuuluu nuorten toivekirjasto-sarjaan. En ole lukenut aiempaa kirjaa, jonka jatko-osa tämä kirja oli. Se ei kuitenkaan paljon haitannut, etteikö tarinaan olisi päässyt mukaan. Meg on huolehtivainen isosisko, johon itsekin oli helppo samaistua, tosin ilman kuutta pienempää sisarusta. Mutta havaitsin samanlaisia piirteitä Meg:ssä ja Nell:stä verratessani omaan sisarussuhteeseen. Kirjassa kerrotaan hyvin havainnollisesti tapahtumia ja ilon sekä surun tunnettakin saatiin aidosti esille niin, että lukijakin saattaa eläytyä. Ihan mukava nuorten kirja.

Tähteytys: * * *

Jordan Raditskov - Me varpusenpojat

Jordan Raditskov: Me varpusenpojat
Julkaistu:1975 s.118

Takakansi: Ihmiset luulevat että kaikki varpuset ovat samanlaisia. Eisinnepäinkään. Esimerkiksi takapakkia osaa lentää vain Trrikkä. Viheltelevä Jalankulkija puolestaan liikkuu aina jalkaisin, se on sillä periaate. Piukku säveltää ja jakaa nimikirjoituksia. Haisulilla on tuhat kolmesataa sinistä rusettia ja ransakalainen kuvalehti.

Varpuset ovat opinhaluista väkeä. Eräänä talvena ne valtaavat koulun. Silloin lapset saavat värjötellä puiden oksilla. Kukas käski ampua ritsoilla. Keväällä varpuset pääsevät luokalta, mutta lapset saavat nelosia. Varpuset tekevät ulkonmaanmatkankin. Ne jopa varustautuvat lentämään kuuhun.

Bulgarialainen Jordan Raditskov (s.1929) on maansa huomattavimpia nykykirjailijoita. Viehättävässä lastenkirjassaan hän kertoo tarinoita varpusista, niiden toimekkaista puuhista, iloista ja kaipauksesta.

Aloituslause: "Kaikki tukevat maailmaan jollain tavalla."

Oma mielipide: Tämä kirja kuuluu leija-sarjaan ja se on sarjan 32. kirja. Tarina oli herttainen ja omalla tavalla mahdottoman viihdyttävä. Kuitenkaan kirja ei saanut minua mitenkään mukaansa ja joissakin kohtiin suorastaan laittoi ärsyttämään. Arvon herra oli varsinainen arvon herra, joka arvon herroitteli kaikkea. Hän oli ehkä suosikki varpusistani tässä kertomuksessa. Lapsille kirja on varmasti mielyttävämpi.

Tähteytys: * *

Jostein Gaarder - Enkelimysteerio

Gaarder Jostein: Enkelimysteerio
Julkaistu: 2000 s.173

Takakansi: Tänä jouluna Cecilie ei voinut mennä portaille kuuntelemaan kirkonkelloja. Hän oli sairas, eikä vain pikkuisen sairas, vaan hän oli sairastanut jo lokakuusta lähtien. Juuri nyt Cecilie oli niin sairas, että joulukin oli kuin kourallinen hiekkaa, joka valui sormien välistä hänen nukkuessaan tai ollessaan puolittain hereillä. Hänen ei kuitenkaan tarvinnut olla sairaalassa.

Eräänä yönä Cecilien ikkunalaudalle ilmestyy hahmo, jolla on valkea kaapu ja paljaat varpaat: enkeli nimeltään Ariel. Enkeli alkaa vierailla tytön luona harva se yö, ja he käyvät keskusteluja niin filosofisista kuin arkisimmistakin kysymyksistä. Cecilie yrittää saada enkelin paljastamaan taivaallisia salaisuuksia, mutta Ariel onkin kiinnostuneempi siitä miltä tuntuu olla ihminen, lihaa ja verta, miltä tuntuu kasvaa, miltä tuntuu syödä ruokaa, palella tai nähdä kauniita unia. He oppivat toisiltaan niin paljon uutta, että on kuin vtaivaan ja maan välille olisi muodostunut säie.

Enkelimysteerio on syvältä koskettava, kaunis ja lohdullinen kirja. Se on käännetty 23:lle kielelle.

Aloituslause: "He olivat jättäneet oven auki käytävään..."

Oma mielipide: Jo takakansi herätteli omaa mielenkiintoa kirjaa kohtaan. Kirja on aiheeltaan ehkä raskaskin ja herättelee omia tuntemuksia, mielipiteitä ja kysymyksiä elämästä, miksi olemme täällä, mitä me olemme ja miten meille itsestään selvät asiat oikeastaan ovatkaan? Tässä kirjassa käsitellään kuolemaa hyvin ja antaa toivoa elämän viimeisiin päiviin. Itku tätä kirjaa lukiessa on herkässä. Uskonto nousee myös tässä kirjassa esille, Jumala ja Hänen luomansa mietyttää kovasti Cecilietä.
Olihan tämä lukukokemus, josta olen tyytyväinen. Elämä on ihanaa ja sai ajattelemaan, että joskus kannattaa pysähtyä ja nauttia hetkestä.

Tähteytys: * * * *

Leena Lehtolainen - Rivo Satakieli

Lehtolainen Leena: Rivo Satakieli
Julkaistu:2005 s.346

Takakansi: Jorvin sairaalaan tuodaan pahasti viillelty vähäpukeinen nainen. Maria Kallion epäilykset kytköksestä maksullisen seksin maailmaan heräävät kunnolla seuraavana päivänä, kun tunnettu prostituoitu murhataan suorassa televisiolähetyksessä.

Julkkisprostituoitu Lulu Nightingale on tarjonnut seksipalveluja Rivo Satakieli - studiossaan, jonka asiakkaisiin lukeutuu myös yhteiskunnan nokkahenkilöitä. Murhatun prostituoidun ovat tavanneet hämärissä merkeissä myös vaikutusvaltainen televisiojuontaja Ilari Länsimies ja KRP:n komisario Lasse Nordström.

Maria Kallion ja hänen alaistensa tutkimuksia haittaa reviiritaistelu keskusrikospoliisin alamaailmaoperaation kanssa. Kaiken lisäksi henkirikoksia tulee lisää. Maria Kallion elämää ei tee helpommaksi myöskään se että hänen aviomiehensä Antti viihtyy niin hyvin työpaikallaan Vaasassa.

Leena Lehtolaisen Rivo Satakieli on vastustamattomasti mukaansa imaiseva jännityskertomus ajankohtaisista ja poliittisesti arkaluonteisista kysymyksistä. Se on myös dramaattinen ja uskalias tarina ihmisen yöpuolesta ja maksullisen seksin maailmasta, jossa Maria Kalliokin joutuu elämänsä pinteeseen.

Aloituslause: " Nainen seisoi tien varrella. "

Oma mielipide: Ensimmäinen Lehtolaisen kirja Maria Kallio-sarjasta, jonka olen lukenut. Minulla on ollut, jotain näitä Kallioita kohtaan. Kuitenkin kirjan henkilöhahmot ja tapahtumat tuntuvat aidoilta ja eläväisiltä, joten tarinaan olikin helppo soluttautua mukaan. Vaikka aihe on raskas ja kantaa ottava, saa lukija päättää itse mitä mieltä prostituutiosta on. Kirjassa tuodaan esille erilaisia mietteitä aiheesta. Mielestäni kirja oli hyvä luettava.

Tähteytys:  * * * *

Anna-Liisa Haakana - Ykä Yksinäinen

Haakana Anna-Liisa: Ykä Yksinäinen
Julkaistu 1980 s.147

Takakansi: Ykä on 15 ja yksinäinen. Hän asuu Lapin syrjäkylällä, missä luonto on lähellä mutta ikätoverit kaukana. Tuntuu kuin mitään ei tapahtuisi. Ja silti Ykän kasvun ja kehityksen vuotena tapahtuu paljonkin. Tärkeintä on tutustuminen yksijalkaiseen poikaan, jonka ajatusmaailma vastaa Ykän omaa, ja jonka ongelmat ovat monin verroin vaikeammat kuin Ykän. Tärkeältä tuntuu myös kokea elämisen riemua porometsällä, tanssipaikalla ja tovereiden kesken eräretkellä. Ensirakkauskin alkaa orastaa Ykän yhä valoisammaksi kääntyvässä mielessä.
Anna-Liisa Haakana sai tästä kirjasta Valtion kirjallisuuspalkinnon 1981.

Aloituslause: "Mie olen Ykä, ikä viisitoista ja elossa, vaikka ihmisiä kuolee joka puolella.."

Oma mielipide: Kirja oli aika raskaskin aiheeltaan. Ykä kohtasi ja mietti yksinäisyyttä, kuolemaa ja aikuiseksi kasvamista. Toisaalta hän vietti aikaa ystävien kanssa, koki uusia asioita ja sai varmuutta omaan itseensä. Kirja kuvaa nuoren elämää, sen kaikkine myllytyksineen sekä luonnon kauneutta ja sen vaalimista. Haasteellista kirjassa oli murresanoin kirjoitettu teksti. Ihan mielekäs kirja luettavaksi.

Tähteytys: * * *  ½

Tuuli Rannikko - Surmakierre

Tuuli Rannikko: Surmakierre
Julkaistu: 2007 s. 248

Takakansi: Selittämättömät yövartijoiden teloitusmurhat vavisuttavat kylmäverisyydellään. Kolme murhaa, kolme identtistä toimintamallia. Nuori opiskelijapoika, keski-ikäinen perheenisä ja naisvartija surmataan yön hiljaisina tunteina.
Samaa kaavaa noudattavat verityöt Helsingin Ruoholahdessa, Lontoossa ja Tukholmassa järkyttävät ison tietoturvayhtiön työntekijöitä ja suurta yleisöä. Poliisi yrittää epätoivoisesti löytää johtolankoja.
Jenni joutuu selvittämään Tekacorpin riskejä ja pohtii samalla, nivoutuvatko yövartijoiden murhat yhtiön toimintaan. monet seikat surmatöiden tiimoilla viittaavat vahvasti tähän. Yritysjohdon keskenäiset suhteet paljastuvat kireiksi, salaisuuksia urkitaan ja toisia peitellään.
Kuka on salaperäinen hahmo, joka vilahtaa niin Lontoossa järjestetyissä sijoittajatilaisuudessa kuin muissakin yhteyksissä? Mies, joka vaihtaa nimeä ja maata.
Jenni Talven ja Kalle Viiman vastaperustettu yhtiö tutkii Tekacorpin lähipiiriä, yövartijat ovat olleet ulkopuolisen yhtiön palkkalistoilla. Löytyisikö ratkaisu sieltä? Tapahtumat kehittyvät vauhdilla, ja kaikki näyttää vievän murhapyörteeseen, jolla ei ole loppua. Salaisuuksien verho avautuu lopulta Jennille Suomen salomailla.

Aloituslause: "Tammikuun yö Ruokolahdessa Helsingin Länsisatamassa oli hiljainen.."

Oma mielipide: En osaa laskea, kuinka monta kertaa aloitin tämänkin kirjan alusta. Juonellisestihan tämä myötäilee lähes identtisesti kaikkia murhamysteereitä. Kuitenkaan tämä kirja ei saanut minua mukaansa juoneen ei millään tavalla ja unikirjana toimi mainiosti. Jenni on viehättä hahmo ja kokenut kovia entisenä poliisina niin työnpuolesta kuin yksityiselämässäänkin. Kirjan muut hahmot eivät juuri antaneet väriä tarinaan. Fiilis, tulipahan luettua.

Tähteytys: * *

Anne Holt - Vereen Kirjoitettu

Holt Anne - Vereen kirjoitettu
Alkuteos: Salige er de som tørster
Julkaistu: 1994 s.217

Takakansi: Oslon kaupunki tuskailee lämpöaallon kurimuksessa, ja poliisi elää vuoden painajaismaisinta kuukautta. Kaupungin laitamilta löytyy ulkorakennus, joka on kauttaaltaan veressä. Ruumista ei kuitenkaan löydy mistään, ainoastaan talon seinään verellä tuhrittu salaperäinen numerokoodi. Pian verilöylyn jälkiä alkaa löytyä muualtakin. Kun nuori lääketieteen opiskelija raiskataan brutaalisti, ylikonstaapeli Hanne Wilhelmsen alkaa tosissaan kietoa johtolankoja yhteen. Jäljet johtavat mitä yllättävimmille tahoille…

Aloituslause: "Aamu ei ollut vielä valjennut."

Omamielipide: Jälleen uusi tuttavuus kirjailijoista. Juonellisesti kirja on mielenkiintoinen ja hyvinkin koukuttava. Mutta... Mutta jotenkin kirjoittajan tyyli kirjoittaa ei napannut. Hyvinkin pitkäveteisesti alkoi ja lopussa alkoi sitten tapahtua nopeamminkin ja selviämään yhtäkkiä asioita. Kirjan juonta ja selkeyttä ehkä sekoitti myös tarinan henkilöiden välillä hyppeleminen. Aina ei tiennyt kenessä nyt ollaan. Toki tähän saattaa vaikuttaa myös se, että luin tätä iltalukemisena. Kuitenkin ihan luettava kirja. Itse en tätä kuitenkaan ottaisi matkalukemiseksi esimerkiksi.

Tähteytys: * * ½

Rönnbacka Christian - Operaatio Troijalainen

Christian Rönnbacka - Operaatio troijalainen
Julkaistu: 2012 s.349

Takakansi: Kesäkuu. Poliisi tarkkailee kansainvälistä järjestäytynyttää rikollisliigaa ja saa tiedon mittavasta huumelastista, joka on saapumassa Suomeen. Onnistuakseen välittämään huumeet ostajille rikollisjärjestön täytyy löytää lastilleen varma kätkö ja luotettava kätkijä. Poliisi päättää turvautua äärimmäiseen keinoon ja käynnistää peitetoimintaoperaation. Rikosylikonstaapeli Antti Hautalehto saa käyttöönsä valehenkilöllisyyden ja ryhtyy tehtävään, jossa yksikin väärä ratkaisu on liikaa. Pohjalaismies tietää, millaiseen vaaraan joutuu soluttautuessaan rikollisten sekätyöläisten joukkoon, jossa kosto on verenpunainen ja petturi päättyy tatuoinniksi tappajansa iholle.

Operaatio troijalainen aloittaa rähinällä ANtti Hautalehdosta kertovan sarjan. Viaton ei ole kukaan, kunnes toisin todistetaan.

Aloituslause: 31. toukokuuta. Porvoolaisen tanssikoulun salissa alkoi hämärtyä.

Oma mielipide: Ohho! Harvoin kohtaa esikoisteosta, joka pitää näin hyvin lukijansa mukana tarinassa. Tämä kirja tuotti niin ihastusta kuin ahdistustakin. Antti on hyvin herttainen henkilö ja hänestä on tehty mielenkiintoinen. Tästä tarinasta ei todellakaan puutu vauhtia. Sitä riitti ihan alusta loppuun asti. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tähän kirjailijaan. Itse tahdon lukea jatkoa tästä.

Tähteytys: * * * * *

J.R.R. Tolkien - Hobitti eli Sinne ja takaisin

Tolkien J.R.R. - Hobitti eli Sinne ja takaisin
Julkaistu; 1985 s.312

Takakansi; Bilbo Reppuli on hobitti, kääpiötäkin pienempi olento. Hän rakastaa mukavaa elämää ja hyvää ruokaa ja inhoaa kaikenmoisia seikkailuja. Bilbon rauha häiriintyy, kun hänen luokseen saapuvat taikuri Gandalf ja kolmetoista kääpiötä. He ovat lähdössä etsimään aarretta, joka on muinoin kuulunut kääpiöille ja jota nyt vartioi hirmuinen lohikäärme. Ennen kuin Bilbo aavistaakaan, hän on mukana matkalla vaarallisille vuorille, kohti huikeita seikkailuja.

Hobitti eli sinne ja takaisin on itsenäinen alkuteos Taru Sormusten Herrasta-teossarjalle, rikas ja runsas seikkailutarina, joka kuuluu satukirjallisuuden klassikoihin.

Kuvitus on Tolkienin omaa käsialaa.

Aloitus lause; "Tämä tarina kertoo kaukaisista ajoista.."

Oma mielipide; Oi ja voih! Ihanaa, ihanaa! Oon kauan halunnut lukea tämän kirjan ja nyt sen luin, kun oli pakko. Pakko siinä mielessä, että ko. kirjasta on tulossa elokuva joulukuussa.

Tarina vei mennessään. Aikamoinen seikkailija tuo Bilbo ja moneen joutui mukaan pienenä hobittina. Kirja oli mielestäni hyvin kerrottu ja selitetty, joitakin epäselviä asioita. Loogisen jatkoa tähän saa, kun lukee Taru Sormusten Herran tämän kirjan jälkeen.

Tähteytys; * * * *