Xinran; Vaiennetut äänet -Kiinalaisia naiskohtaloita
Julkaistu; 2003 s.268
Takakansiteksti: "1990-luvun hiukan vapautuneessa Kiinassa Xinran juonsi
vuosia radiossa suoraa puheohjelmaa, johon naiset saivat soittaa ja
kertoa elämästään. Jokailtaisesta lähetyksestä tuli valtavan suosittu
koko maassa, sillä se käsitteli kaunistelemattomalla tavalla nykynaisten
kohtaloita.
Xinran voitti kuulijoidensa luottamuksen ja kuuli erilaisia
elämäntarinoita isien, aviomiesten, poikien ja puolueen varjoista.
Suorissa lähetyksissä hän onnistui käsittelemään myös tabuina pidettyjä
aiheita - pakkoavioliittoja, seksuaalisuutta - ja jakamaan kokemuksia
yhä laajenevan kuulijakuntansa kanssa.
Tähän kirjaan on koottu osa radio-ohjelman kuulijoiden tarinoista.
Ääneen pääsevät niin nyky-Kiinan etuoikeutettujen puoluejohtajien
rouvat, nuoret bisnesnaiset kuin rutiköyhät maaseudun vaimot. He
kertovat avioliitoista, insestistä, perheiden erottamisista ja ankarista
puoluekouluista mutta myös rakkaudesta, uskollisuudesta, sitkeydestä,
toivosta ja hyvästä elämästä."
"Nämä tarinat on pakko lukea. Näitten anonyymien naisten elämät ovat
niin liikuttavia, että luettuani heidän elämäntarinansa tuntui kuin
sieluni olisi liikahtanut. Tämä on harvinainen todistuskokoelma, joka
kertoo ihmisyydestä koko laajuudessaan, niin hyvässä kuin pahassa,
ihmeellisenä ja kammottavana. Äänet ovat yksinkertaisia ja rehellisiä.
Tunnen itseni etuoikeutetuksi ja nöyräksi saadessani todistaa näitten
naisten elämästä." -Amy Tan
Omamielipide; Oih ja voih! Tätä kirjaa lukiessa tunsin kovaa ahdistusta välillä, kun uppoutuu ja eläytyy kirjan naisten tarinoihin. Kun laittoi kirjan kannet lopuksi kiinni, totesin täällä meillä onkaan ehkä asiat hieman paremmin. Vaikka varmasti meidänkin historiassa/tulevassa on sellaisia asioita joista ei vieläkään puhuta vapaasti.
Kirjan ensimmäinen tarina tytöstä, joka sairastutti itsensä päästäkseen pois kotoa, isänsä luota. Jäi mieleeen parhaiten. Tämä on ehdottomasti sellainen kirja, joka kannattaa lukea.
Tähteytys; * * * *
lauantai 3. joulukuuta 2011
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Raymond Queneau - Zazie: Pariisin päiviä
Queneau Raymond; Zazien - Pariisin päiviä
Julkaistu; 1947 s. 220
Takakansi: Tujaus irvileukaista huumoria suoraan suoneen!
Saako klassikko olla näin herkullisen hauska?
Rääväsuinen maalaistyttö Zazie päättää lähteä tutustumaan Pariisiin. Pääkaupungin ihmeitä hänelle esittelee Gabriel-eno, joka toimii päivisin matkaoppaana ja öisin alastontanssijana homojen yökerhossa.
Zaziella riittää ällistelemistä! Niin myös lukijalla! Tytön oivaltava, rakastettavan aseistariisuva katse paljastaa suurkaupungin pinnan alta kiehtovia kummallisuuksia, tunkeutuu monimerkityksesti ihmisen alitajuntaan.
Oma mielipide: Kirjan kieliasuun piti hieman totutella, koska se oli puhekieltä. Kun pääsi alkuun ei kirjasta päässyt eroon. Kirja soveltui hyvin automatkalle, kun matkustin sukuloimaan hieman pidemmälle. Kirjassa oli kertakaikkisen paljon tapahtumaa. Ihastuin Zazien, hän todella oli rääväsuu. Sekä tarinassa mukaan tulevaan rouvaan, joka jostain syystä viihtyy Zazien seurassa, vaikka tyttö onkin mikä on. Viehätti!
Tähteytys; * * * ½
Julkaistu; 1947 s. 220
Takakansi: Tujaus irvileukaista huumoria suoraan suoneen!
Saako klassikko olla näin herkullisen hauska?
Rääväsuinen maalaistyttö Zazie päättää lähteä tutustumaan Pariisiin. Pääkaupungin ihmeitä hänelle esittelee Gabriel-eno, joka toimii päivisin matkaoppaana ja öisin alastontanssijana homojen yökerhossa.
Zaziella riittää ällistelemistä! Niin myös lukijalla! Tytön oivaltava, rakastettavan aseistariisuva katse paljastaa suurkaupungin pinnan alta kiehtovia kummallisuuksia, tunkeutuu monimerkityksesti ihmisen alitajuntaan.
Oma mielipide: Kirjan kieliasuun piti hieman totutella, koska se oli puhekieltä. Kun pääsi alkuun ei kirjasta päässyt eroon. Kirja soveltui hyvin automatkalle, kun matkustin sukuloimaan hieman pidemmälle. Kirjassa oli kertakaikkisen paljon tapahtumaa. Ihastuin Zazien, hän todella oli rääväsuu. Sekä tarinassa mukaan tulevaan rouvaan, joka jostain syystä viihtyy Zazien seurassa, vaikka tyttö onkin mikä on. Viehätti!
Tähteytys; * * * ½
lauantai 10. syyskuuta 2011
Mäkelä Jukka L.- Salaisen sodan saatosta
Mäkelä Jukka L.- Salaisen sodan saatosta
Julkaistu; 1965 s.169
Kirja kertoo Suomalaisten tiedustelutoiminnasta pieninä kertomuksina ja pikku tarkkoja tietoja. Mitenkä sodan aikana tiedustelutoiminta kehittyy ja muuttuu. Pieniä tarinoita tiedustelutyöstä sodan eri vaiheissa ja paikoissa/työportaassa. Sekä sodan muiden osapuolien tavoista ja tiedustelutyöstä.
Aloitus lause; Tiedustelupalvelu on katkeamaton ketju pieniä ja suuria tapahtumia, varovaista näpertelyä ja rohkeita tempauksia, hikeä ja harkintaa, onnistumisia ja epäonnistumisia.
Oma mielipide; Ajatus lukea sotakirjallisuutta tuotti pään puristelua, vaikka arvostan suuresti sodissamme olleita ihmisiä ja heidän panosta maamme itsenäisyyden puolesta. Tunsin kirjan raskaaksi, mutta kun avasin kannet ja sain luvuista kiinni, en millään malttanut lopettaa. Mielenkiintoista oli lukea tätä teosta. Uskomattomia tarinoita ja persoonia niiltä ajoilta. Kirjoituksesta huokui lämpö ja halu jakaa tietoa tuosta ajasta. Positiivinen yllätys, eikä mielestäni niin raskas luettava kuin ensiksi oletin.
Tähteytys; * * *
Julkaistu; 1965 s.169
Kirja kertoo Suomalaisten tiedustelutoiminnasta pieninä kertomuksina ja pikku tarkkoja tietoja. Mitenkä sodan aikana tiedustelutoiminta kehittyy ja muuttuu. Pieniä tarinoita tiedustelutyöstä sodan eri vaiheissa ja paikoissa/työportaassa. Sekä sodan muiden osapuolien tavoista ja tiedustelutyöstä.
Aloitus lause; Tiedustelupalvelu on katkeamaton ketju pieniä ja suuria tapahtumia, varovaista näpertelyä ja rohkeita tempauksia, hikeä ja harkintaa, onnistumisia ja epäonnistumisia.
Oma mielipide; Ajatus lukea sotakirjallisuutta tuotti pään puristelua, vaikka arvostan suuresti sodissamme olleita ihmisiä ja heidän panosta maamme itsenäisyyden puolesta. Tunsin kirjan raskaaksi, mutta kun avasin kannet ja sain luvuista kiinni, en millään malttanut lopettaa. Mielenkiintoista oli lukea tätä teosta. Uskomattomia tarinoita ja persoonia niiltä ajoilta. Kirjoituksesta huokui lämpö ja halu jakaa tietoa tuosta ajasta. Positiivinen yllätys, eikä mielestäni niin raskas luettava kuin ensiksi oletin.
Tähteytys; * * *
perjantai 9. syyskuuta 2011
Kallio Pauli & Lietzen Mika: Kukkakauppiaan onnenpäivä
Kallio Pauli & Lietzen Mika: Kukkakauppiaan onnenpäivä
Julkaistu; 2005 s.52
Takakansi; Suhde umpikujassa - kutsukaa kukkakauppias apuun! Vai onko jo liian myöhäistä? Kramppeja ja Nyrjähdyksiä ensimmäistä kertaa pitkänä albumina. Tapaamme tutut hahmot tarpomassa lumisilla kaduilla, siemailemassa juomia kahviloissa ja loikoilemassa kesäisissä puistoissa. Tyynen pinnan alla kuohuu: ilmassa väreilee suuria muutoksia.
Oma mielipide; Tarina oli haikea. En ole ennen törmännyt tähän sarjakuvaan ja oli mukava saada lukea tämä albumi. Ihan miellyttävä kokemus, vaikka laittaessani kansia kiinni huokaisin ja olin haikealla tuulella. Elämä on joskus vuoristorataa ja joskus käy hyvin ja toisinaan huonosti.
Tähteytys: * * *
Julkaistu; 2005 s.52
Takakansi; Suhde umpikujassa - kutsukaa kukkakauppias apuun! Vai onko jo liian myöhäistä? Kramppeja ja Nyrjähdyksiä ensimmäistä kertaa pitkänä albumina. Tapaamme tutut hahmot tarpomassa lumisilla kaduilla, siemailemassa juomia kahviloissa ja loikoilemassa kesäisissä puistoissa. Tyynen pinnan alla kuohuu: ilmassa väreilee suuria muutoksia.
Oma mielipide; Tarina oli haikea. En ole ennen törmännyt tähän sarjakuvaan ja oli mukava saada lukea tämä albumi. Ihan miellyttävä kokemus, vaikka laittaessani kansia kiinni huokaisin ja olin haikealla tuulella. Elämä on joskus vuoristorataa ja joskus käy hyvin ja toisinaan huonosti.
Tähteytys: * * *
tiistai 6. syyskuuta 2011
Toft Ria: Tässä tulee Taija
Julkaistu; 1963 s.110
Takakansi; Tässä tulee Taija. Taija on aivan tavallinen teini-ikäinen tyttö, mutta kuitenkin jollain tavoin erikoinen, kuten kaikki meidän päiviemme sievät, puuhakkaat ja itsenäiset tytöt. Luonnollisesti Taija on sievä, mutta ei hiventäkään tuhansia kaltaisiaan sievempi. Hänen pulmansa ovat myös muiden saman ikäisten tyttöjen pulmia, vaikka Taijan huolten ja ilojen aiheet saattavatkin joskus hymyilyttää.
Taija ja hänen vanhempiensa välillä vallitsee tavallista toverillisempi ja luottamuksellisempi suhde. Hänellä ei ole sisaruksia, mutta silti hänen ei tarvitse tunte itseään yksinäiseksi, sillä naapurihuviloissa Päivärinteellä hänellä on monia hyviä ystäviä.
Tämä ensimmäinen Taija-kirja kertoo kuinka Taija yrittää auttaa vanhempiaan kohentamaan perheen taloudellista asemaa, mikä ei toden totta ole paras mahdollinen. Nämä Taijan yritykset pienten sivuansioitten hankkimiseksi saattavat hänet luvalla sanoen hieman häkellyttäviin tilanteisiin...
Aloituslause; Oi, oi, sinä kuristat minut!
Oma mielipide; Taija on minulle uusi tuttavuus. En ole aiemmin kovinkaan paljon lukenut tyttö-kirjoja. Taijan elämä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja perhe mitä ihanimmalta. Hän todella joutuu kaikenlaisiin tilanteisiin ilman mitään sen kummallisempaa syytä. Vaikka kirja on sivumäärältää lyhkänen, on tarina sitäkin monipuolisempi ja vauhdikkaampi. Mukana oli jännitystä, normaalia teini elämää sekä ensi ihastumisen hullaantumista. Kirjan tarinassa ehkä eniten häiritse se pienoinen jäykkyys ja nuorten välinen teitittely. En tiedä onko tuohon aikaan nuorten keskuudessa teititelty, muuta kuin ehkä vanhempaa väestöä. Mukavien ja ei niin mukavien sattumien kautta, kaikki kuitenkin kääntyy parhainpäin. Ihastuin todella tähän kirjaan ja tahtoisin lukea myös lisää Taijan elämästä.
Tähteytys; * * * *
maanantai 5. syyskuuta 2011
Rowling J.K. - Siuntio Silosäkeen tarinat
Rowling J.K. - Siuntio Silosäkeen tarinatJulkaistu 2008 s. 128
Takakansi; Siuntio Silosäkeen tarinat on kokoelma satuja nuorille velhoille ja noidille. Sadut ovat olleet suosittua iltalukemista jo vuosisatojen ajan, joten Pomppiva pata ja Oivan onnen alkulähde ovat monelle tylypahkalaiselle yhtä tuttuja kuin Tuhkimo ja Prinsessa Ruusunen jästeille.
Satukirjassa on viisi kiehtovaa satua sekäprofessori Albus Dumbledoren ajatuksista on iloa niin velhoille kuin jästeillekin, sillä hän pohtii kirjoituksissaan satujen opetuksia ja paljastaa yksityiskohtia Tylypahkan elämästä.
Alkulause; Olipa kerran ystävällinen vanha velho, joka käytti taikuuttaan auliisti ja viisaasti naapuriensa hyväksi...
Oma mielipide; Kaikki Harry Potterit lukeneena, olen pitkään odottanut saadakseni lukea tämän kirjan. Sadut muistuttivat tosiaan niitä satuja, joita pienenä kuunneltiin ja itse luettiin. Kovin herttaisia. Tämä on kuitenkin vain sellainen täytekirja sarjan jatkoksi kirjoitettu. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen Harry Potterit lukeneen tulee tämäkin lukea. :)
Tähteytys; * * * *
lauantai 3. syyskuuta 2011
Eilenberger Marianne; EPÄVIRALLINEN MIEHEN/NAISEN KÄYTTÖOPAS vasta-alkajille ja edistyneille
Eilenberger Marianne; EPÄVIRALLINEN MIEHEN/NAISEN KÄYTTÖOPAS vasta-alkajille ja edistyneille
Julkaistu; 1998 s. 287
Kustantajalta; "Riemullisen vastaanoton saanut, enemmän tai vähemmän vakava parisuhdeopas kaivattuna pokkarina
Mitä nainen toivoo mieheltä, kun kyseessä ovat esim. pöytätavat, flirttailu, hygienia, katteettomat lupaukset, kohteliaisuudet, vessanpytyn renkaan ylösjättäminen? Entä mitä mies toivoo naiselta, jos kyse on vaikkapa ystävättärien keskeisistä supinoista, murjottamisesta, ”meidän on keskusteltava tästä” -syndroomasta, tai kohtuuttomista odotuksista sängyssä?
Tanskalainen toimittaja-kirjailija Marianne Eilenberger on laatinut vastustamattoman letkeällä ja mukaansatempaavalla tyylillä eräänlaisen käytösoppaan – tai itse asiassa kaksi opasta, toisen miehille ja toisen naisille. Hulvattoman hauskan käsittelytapansa ansiosta kirjat ovat verrattoman viihdyttävää lukemista kenelle tahansa, jos kohta neuvot ja huomiot ovat ihan oikeasti hyviä ja varteenotettavia."

Aloituslause; "Miehenkäyttöopas; Suhde ystävättäreensaattaa ollanaisenelämän läheisinihmissuhde.
Naisen käyttöopas; Muutama anteeksipyyntö ja varaus lienee paikallaan, ennen kuin aloitan."
Oma mielipide; Odotin paljon enemmän, mutta sain laimeita sukupuolistereotypioita ja itsestäänselviä käyttäytymisohjeita. Parissa kohtaa naurahdin. En oikein tiedä, kun sain luettua kirjan, että itkisinkö vai nauraisinko. Tämä oli sellaista liipalaapa tekstiä, jonka voisi ottaa tylsistyneen junamatkan tylsistäjäksi tai rannalle silloin tällöin luettavaksi höpöhöpö kirjaksi.
Tähteytys; *
Julkaistu; 1998 s. 287
Kustantajalta; "Riemullisen vastaanoton saanut, enemmän tai vähemmän vakava parisuhdeopas kaivattuna pokkarina
Mitä nainen toivoo mieheltä, kun kyseessä ovat esim. pöytätavat, flirttailu, hygienia, katteettomat lupaukset, kohteliaisuudet, vessanpytyn renkaan ylösjättäminen? Entä mitä mies toivoo naiselta, jos kyse on vaikkapa ystävättärien keskeisistä supinoista, murjottamisesta, ”meidän on keskusteltava tästä” -syndroomasta, tai kohtuuttomista odotuksista sängyssä?
Tanskalainen toimittaja-kirjailija Marianne Eilenberger on laatinut vastustamattoman letkeällä ja mukaansatempaavalla tyylillä eräänlaisen käytösoppaan – tai itse asiassa kaksi opasta, toisen miehille ja toisen naisille. Hulvattoman hauskan käsittelytapansa ansiosta kirjat ovat verrattoman viihdyttävää lukemista kenelle tahansa, jos kohta neuvot ja huomiot ovat ihan oikeasti hyviä ja varteenotettavia."
Aloituslause; "Miehenkäyttöopas; Suhde ystävättäreensaattaa ollanaisenelämän läheisinihmissuhde.
Naisen käyttöopas; Muutama anteeksipyyntö ja varaus lienee paikallaan, ennen kuin aloitan."
Oma mielipide; Odotin paljon enemmän, mutta sain laimeita sukupuolistereotypioita ja itsestäänselviä käyttäytymisohjeita. Parissa kohtaa naurahdin. En oikein tiedä, kun sain luettua kirjan, että itkisinkö vai nauraisinko. Tämä oli sellaista liipalaapa tekstiä, jonka voisi ottaa tylsistyneen junamatkan tylsistäjäksi tai rannalle silloin tällöin luettavaksi höpöhöpö kirjaksi.
Tähteytys; *
Infamy; Vesi oli mustaa
Infamy; Vesi on mustaa
Julkaistu; 2006 s.71
Takakansi; Tuonelan kaduilla kerätään ja myydään tunteita. Arvokkainta kauppatavaraa ovat kyyneleet - niissä ovat niin suru kuin autuus. Minkä hinnan olet niistä valmis maksamaan?
Muuta tietoa kirjasta; Vedenhaltija Näkki on kaapannut valtakuntaansa rannalla leikkineen pienen pojan ja ryöstänyt tämän kyyneleet. Epätoivonen äiti on valmis mihin tahansa pelastaakseen lapsensa - kuin Lemminkäisen äiti Tuonelan joella. Tarinan moderni Tuonela on Helsinki, jossa kätyrit keräävät ja kauppaavat ihmisten tunteita. J. L. Runebergin kirjoittamasta ja Jean Sibeliuksen säveltämästä Näkki-tekstistä innoituksensa saaneessa albumissa suomalainen mytologia siirtyy nykyaikaan japanilaisen mangan keinoin. Loisteliaassa sarjakuvadebyytissä kansainvälisen tason piirrosjälki yhdistyy hyytävän arvoitukselliseen tarinaan. Infamy-nimimerkin taakse kätkeytyvät ruotsinsuomalainen graafikko ja kuvittaja Nina von Rüdiger (s. 1969) sekä ruotsalainen mediakulttuurin sekatyöläinen ja fantasiaharrastaja Karim Muammar (s. 1974). Suomentanut Johanna Koljonen (lähde)
Aloitus; Kuva Helsingin rautatie asemalta. Tutut patsaat erään junayhtiön mainoksista, jonka juurella istuu jengiä.
Oma mielipide; Tämä oli mielenkiintoinen yhdistelmä suomalaisuutta ja mangakulttuuria. Itse en ole lämmennyt mangalle, mutta tässä piirrosjälki on hyvää. Persoonallisia hahmoja. Juoni oli nopea tempoinen. Tämä on kyllä tutustumisen arvoinen uusi tuttavuus.
Tähteytys; * * *
Julkaistu; 2006 s.71
Takakansi; Tuonelan kaduilla kerätään ja myydään tunteita. Arvokkainta kauppatavaraa ovat kyyneleet - niissä ovat niin suru kuin autuus. Minkä hinnan olet niistä valmis maksamaan?
Muuta tietoa kirjasta; Vedenhaltija Näkki on kaapannut valtakuntaansa rannalla leikkineen pienen pojan ja ryöstänyt tämän kyyneleet. Epätoivonen äiti on valmis mihin tahansa pelastaakseen lapsensa - kuin Lemminkäisen äiti Tuonelan joella. Tarinan moderni Tuonela on Helsinki, jossa kätyrit keräävät ja kauppaavat ihmisten tunteita. J. L. Runebergin kirjoittamasta ja Jean Sibeliuksen säveltämästä Näkki-tekstistä innoituksensa saaneessa albumissa suomalainen mytologia siirtyy nykyaikaan japanilaisen mangan keinoin. Loisteliaassa sarjakuvadebyytissä kansainvälisen tason piirrosjälki yhdistyy hyytävän arvoitukselliseen tarinaan. Infamy-nimimerkin taakse kätkeytyvät ruotsinsuomalainen graafikko ja kuvittaja Nina von Rüdiger (s. 1969) sekä ruotsalainen mediakulttuurin sekatyöläinen ja fantasiaharrastaja Karim Muammar (s. 1974). Suomentanut Johanna Koljonen (lähde)
Aloitus; Kuva Helsingin rautatie asemalta. Tutut patsaat erään junayhtiön mainoksista, jonka juurella istuu jengiä.
Oma mielipide; Tämä oli mielenkiintoinen yhdistelmä suomalaisuutta ja mangakulttuuria. Itse en ole lämmennyt mangalle, mutta tässä piirrosjälki on hyvää. Persoonallisia hahmoja. Juoni oli nopea tempoinen. Tämä on kyllä tutustumisen arvoinen uusi tuttavuus.
Tähteytys; * * *
Ågren Gösta; Tääl
Ågren Gösta; Tääl
Julkaistu; 1989 s. 76
Takakansi; Gösta ågren kokoelma on rikas, luonnollisellatavalla kirkas ja intensiivinen. Se säilyttää salaisuutensa monenkin lukemiskerran jälkeen. Tekijä on saavuttanut tavoitellun ihanteen, kyennyt yhdistämään arjen runoon, yksinkertaiseen sanontaan monimerkityksisen puheen. Jyhkeissä muotokuvissa muutamin sanoin hahmottuva ihminen sekä paradoksaalinen tilanne elämän jakuoleman ajattomissa kysymyksissä piirtynyt terävinä ja lämpiminä, runo runolta tiukaksi kokoelmaksi. - Finlandia-palkinnon perusteet.
Poikkeavasti aloitusruno;
Julkaistu; 1989 s. 76
Takakansi; Gösta ågren kokoelma on rikas, luonnollisellatavalla kirkas ja intensiivinen. Se säilyttää salaisuutensa monenkin lukemiskerran jälkeen. Tekijä on saavuttanut tavoitellun ihanteen, kyennyt yhdistämään arjen runoon, yksinkertaiseen sanontaan monimerkityksisen puheen. Jyhkeissä muotokuvissa muutamin sanoin hahmottuva ihminen sekä paradoksaalinen tilanne elämän jakuoleman ajattomissa kysymyksissä piirtynyt terävinä ja lämpiminä, runo runolta tiukaksi kokoelmaksi. - Finlandia-palkinnon perusteet.
Poikkeavasti aloitusruno;
ALKU
Ensimmäisenä talviyönä
kaniini peleltui häkissään
kiveksi. Kaltereitten takaa
näkyy tähtien hila.
Kylmyys tunkeutuu hitaasti
ruumiiseen, jonkapimeys
ei mahda mitään
tälle valolle. Kissa katsoo
kahdella loistavalla
metallisielullaan, ja jatkaa
kulkuaan. Sykkyrässä
sydämensä ympärillä kaniini kuolee.
Aamu oli suuri tyhjä
kuin alku.
Oma mielipide; Kauhistuin sitä, kuinka lähes jokainen runo pyöri kuoleman ympärillä, tavalla tai toisella. Enkä oikein ymmärrä miten tämä on saanut Finlandia palkinnon. Ehken ole sitten niin sivistynyt, että ymmärtäisin kirjoittajan tarkoitusta. Runot eivät oikein auenneet ja toiset tuntuivat lentävän hyvin hyvin korkealla, jottei niistä saanut kiinni. Suosikiksi kuitenkin tämän runokokoelman runoista nousivat ; Päivä merellä ja Voima. En olisi tähän kirjaan varmaan tutustunut, kuin Aakkos haasteen yhteydessä BookCrossingissa.
Tähteytys; *
torstai 28. huhtikuuta 2011
Harris Joanne; Pieni suklaapuoti
Harris Joanne; Pieni suklaapuoti
Julkaistu;1999 s. 413
Takakansi; Sydämiä, konvehteja, Venuksen nännejä, tryffeleitä, suklaasimpukoita, sokeroituja orvokkeja. Ne hohtavat tummina kuin vedenalainen aarre, kuin Aladdinin luolan makeat kalleudet...
Vianne Rocher on asettunut tyttärensä kanssa pieneen ranskalaiseen Lansquentin kylään ja perustanut suloisen suklaapuodin aukiolle kirkkoa vastapäätä.
Käsintehdyt makeiset ja maailmaa nähneen naisen elämänilo saavat monet purkamaan sydäntään mieluummin kaakaokupin ääressä kuin kalseassa kirkossa. Mutta pääsiäisen pakanallinen suklaafestivaali on kylän papille sentään liikaa! Paastoava kirkonmies päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä.
Aloituslause: "Me tulimme karnevaalituulen myötä."
Oma mielipide: Olen aiemmin nähnyt tästä tehdyn elokuvan ja valitettavasti se laimensi lukukokemusta. Näin kokoajan silmissäni elokuvahahmot, kun kirjassa juoni eteni. Kirja antoi juonittelua, ystävyyttä, lähimmäisen rakkautta ja hieman myös romantiikkaa. Ilmaisee se myös pienen kylän kateutta toisia ihmisiä kohtaan ja kilpailua paremmuudesta. Papin vuoro kertojana ei miellyttänyt ja yritinkin lukea hänen kohdat mahdollisimmat nopeasti pois. mon pére- toisto on ärsyttävä. Muuten kirja on lukukokemuksena miellyttävä. :)
Tähteytys: * * * ½
Julkaistu;1999 s. 413
Takakansi; Sydämiä, konvehteja, Venuksen nännejä, tryffeleitä, suklaasimpukoita, sokeroituja orvokkeja. Ne hohtavat tummina kuin vedenalainen aarre, kuin Aladdinin luolan makeat kalleudet...
Vianne Rocher on asettunut tyttärensä kanssa pieneen ranskalaiseen Lansquentin kylään ja perustanut suloisen suklaapuodin aukiolle kirkkoa vastapäätä.
Käsintehdyt makeiset ja maailmaa nähneen naisen elämänilo saavat monet purkamaan sydäntään mieluummin kaakaokupin ääressä kuin kalseassa kirkossa. Mutta pääsiäisen pakanallinen suklaafestivaali on kylän papille sentään liikaa! Paastoava kirkonmies päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä.
Aloituslause: "Me tulimme karnevaalituulen myötä."
Oma mielipide: Olen aiemmin nähnyt tästä tehdyn elokuvan ja valitettavasti se laimensi lukukokemusta. Näin kokoajan silmissäni elokuvahahmot, kun kirjassa juoni eteni. Kirja antoi juonittelua, ystävyyttä, lähimmäisen rakkautta ja hieman myös romantiikkaa. Ilmaisee se myös pienen kylän kateutta toisia ihmisiä kohtaan ja kilpailua paremmuudesta. Papin vuoro kertojana ei miellyttänyt ja yritinkin lukea hänen kohdat mahdollisimmat nopeasti pois. mon pére- toisto on ärsyttävä. Muuten kirja on lukukokemuksena miellyttävä. :)
Tähteytys: * * * ½
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Keene Carolyn; Neiti Etsivä ja paha enne
Keene Carolyn; Neiti Etsivä ja paha enneJulkaistu; 1982 s.148
Takakansi; Neiti Etsivä ja hänen viisi ystäväänsä ovat kesälomalla Floridassa, kun Paulan apua pyytää varakas vanha rouva. Hänen taloonsa on murtauduttu kerta toisensa jälkeen. mutta mutautujat tuutuvät vain tekemään vahinkoa - mitään ei ole koskaan viety. Paula ryhtyy toimeen syyllisten tavoittamiseksi, mutta pian hänen on otettava vastaan toinenkin tehtävä. Floridassa toimii postimerkinväärentäjien ja salakuljtettajien kansainvälinen ketju joka on saatava pysäytetyksi. Vaikka pelottava korppikotkan hahmo vainoaa Neiti Etsivää öin ja päivin ja maanvajoama miltei nielaisee hänet, hän jatkaa sitkeästi takaa-ajoaan yllättävään ratkaisuun saakka.
Aloituslause; "Mäiskis!"
Omamielipide; Muistoja tuova kirja. Luin Neiti Etsiviä aikoinaan ja tämä tuo todella muistot niiltä ajoilta. Ihana ja herttainen tarina, jossa kenellekkään ei satu mitään. Hyvät juonenkäänteet. Kevyttä ja nopea lukuista.
Tähteytys; * * *
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Riordan Rick; Percy Jackson, Salamavaras
Riordan Rick; Percy Jackson, Salamavaras
Julkaistu; 2005 s.367
Takakansi; Percy Jackson tulee ja valloittaa maailman!
Mitä jos kuulisit olevasi Olympiksen jumalan puoliverinen jälkeläinen? Percy Jacksonin elämästä on leikki kaukana, kun antiikin jumalat, sankarit ja hirviöt muuttuvat todeksi...
"Me emme ole tyhmiä, Percy Jackson. Oli vain ajan kysymys milloin saisimme tietää, kuka sinä olet."
Mistä matikanope oikein puhuu? Se mitä newyorkilaiselle Percy Jacksonille tapahtuu kesken luokkaretken, on jotain ihan pimeää. hän saa kannoilleen Kreikan mytologian pelottavimman hirviön ja päätyy Puoliveristen leirille, jossa häntä odottaa suuri tehtävä. Percyllä on kymmenen päivää aikaa etsiä ylijumala Zeuksen mestarisalama, maailman mahtavin ase, ja estää ihmiskunnan tuhoisin sota.
Ilman itsepäistä Annabethiä ja satyyri Groveria Persyllä ei ole mitään toivoa. Sillä yksikään etsijä ei ole palannut elävänä retkiltään.
Aloituslause; "En minä olisi halunnut olla puoliverinen."
Oma mielipide; Ah ja voih! Pakko myöntää luin kirjan kannesta kanteen yhdellä istumalta. Tarina oli mitä koukuttavin. Juonen käänteet olivat mahtavia! Samanlaisen koukutuksen minuun sai aikaan aikaisemmin Harry Potter. Tämä sarja menee ehdottomasti kirja-ostoslistalleni, jotka on pakko saada omaan hyllyyni.
Tarinassa ainoastaan häiritsi sana "kuulia", joka ilmeisesti on suomennettu "cool" sanasta. Jos vanhempi ihminen lukisi kirjaa, hän ei varmasti ymmärtäisi mitä sana tarkoittaisi. Sanalle olisi voinut keksiä jokin toinen korvaava sana. Nykynuoret kun puhuvat arkikielessään kuulista ja siistii!, kun jokin asia on hieno, upea, mahtava yms.. Mutta onneksi tuo nyt oli vain pieni ulkomuodollinen seikka.
Tähteytys; * * * * *
Julkaistu; 2005 s.367
Takakansi; Percy Jackson tulee ja valloittaa maailman!
Mitä jos kuulisit olevasi Olympiksen jumalan puoliverinen jälkeläinen? Percy Jacksonin elämästä on leikki kaukana, kun antiikin jumalat, sankarit ja hirviöt muuttuvat todeksi...
"Me emme ole tyhmiä, Percy Jackson. Oli vain ajan kysymys milloin saisimme tietää, kuka sinä olet."
Mistä matikanope oikein puhuu? Se mitä newyorkilaiselle Percy Jacksonille tapahtuu kesken luokkaretken, on jotain ihan pimeää. hän saa kannoilleen Kreikan mytologian pelottavimman hirviön ja päätyy Puoliveristen leirille, jossa häntä odottaa suuri tehtävä. Percyllä on kymmenen päivää aikaa etsiä ylijumala Zeuksen mestarisalama, maailman mahtavin ase, ja estää ihmiskunnan tuhoisin sota.
Ilman itsepäistä Annabethiä ja satyyri Groveria Persyllä ei ole mitään toivoa. Sillä yksikään etsijä ei ole palannut elävänä retkiltään.
Aloituslause; "En minä olisi halunnut olla puoliverinen."
Oma mielipide; Ah ja voih! Pakko myöntää luin kirjan kannesta kanteen yhdellä istumalta. Tarina oli mitä koukuttavin. Juonen käänteet olivat mahtavia! Samanlaisen koukutuksen minuun sai aikaan aikaisemmin Harry Potter. Tämä sarja menee ehdottomasti kirja-ostoslistalleni, jotka on pakko saada omaan hyllyyni.
Tarinassa ainoastaan häiritsi sana "kuulia", joka ilmeisesti on suomennettu "cool" sanasta. Jos vanhempi ihminen lukisi kirjaa, hän ei varmasti ymmärtäisi mitä sana tarkoittaisi. Sanalle olisi voinut keksiä jokin toinen korvaava sana. Nykynuoret kun puhuvat arkikielessään kuulista ja siistii!, kun jokin asia on hieno, upea, mahtava yms.. Mutta onneksi tuo nyt oli vain pieni ulkomuodollinen seikka.
Tähteytys; * * * * *
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Sipilä Jarkko; Kulmapubin koktaili
Sipilä Jarkko ; Kulmapubin koktaili
Julkaistu; 1998 s. 142
Takakansi; Letkeitä rikostarinoita kaupungin varjoisalta puolelta. Suosittujen Kari Takamäki-dekkareiden kirjoittaja Jarkko Sipilä kertoo mustalla huumorilla höystettyjä rikostarinoita kaupungin varjoisalta puolelta. Kahviaddikti torpedo Vatanen, oudoille kotikeikoille joutuva poliisipartio, sääjuttuihin kyllästyvä taksikuski ja monet muut elämän kolhimat antisankarit joutuvat toinen toistaan hankalampiin tilanteisiin yrittäessään puolustaa omaa heiveröistä etuaan. Kulmapubin mehevät tarinat ovat tässä kokoelmassa saaneet seurakseen kaksi Kari Takamäki -novellia, jotka ovat aikaisemmin ilmestyneet Intohimosta rikokseen -antologioissa.
Aloituslause; "Viime viikolla olin Helsingin syyttäjävirastossa etsimässä jutun juurta MTV3:n uutisiin."
Oma mielipide; Kirja oli hyvä kooste erilaisista rikostarinoista. Kuitenkin tästä jäi jälkimauksi vähän mieto ja pettynyt olo. En oikein pidä tämänkaltaisista kokoelmista. Enempi lukisin yhden tarinan pidempänä versiona.
Tähteytys; * *
Julkaistu; 1998 s. 142
Takakansi; Letkeitä rikostarinoita kaupungin varjoisalta puolelta. Suosittujen Kari Takamäki-dekkareiden kirjoittaja Jarkko Sipilä kertoo mustalla huumorilla höystettyjä rikostarinoita kaupungin varjoisalta puolelta. Kahviaddikti torpedo Vatanen, oudoille kotikeikoille joutuva poliisipartio, sääjuttuihin kyllästyvä taksikuski ja monet muut elämän kolhimat antisankarit joutuvat toinen toistaan hankalampiin tilanteisiin yrittäessään puolustaa omaa heiveröistä etuaan. Kulmapubin mehevät tarinat ovat tässä kokoelmassa saaneet seurakseen kaksi Kari Takamäki -novellia, jotka ovat aikaisemmin ilmestyneet Intohimosta rikokseen -antologioissa.
Aloituslause; "Viime viikolla olin Helsingin syyttäjävirastossa etsimässä jutun juurta MTV3:n uutisiin."
Oma mielipide; Kirja oli hyvä kooste erilaisista rikostarinoista. Kuitenkin tästä jäi jälkimauksi vähän mieto ja pettynyt olo. En oikein pidä tämänkaltaisista kokoelmista. Enempi lukisin yhden tarinan pidempänä versiona.
Tähteytys; * *
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Myron Vicky & Witter Bret; Kirjastokissa
Myron Vicky & Witter Bret; Kirjastokissa
Julkaistu; 2008, s.303
Takakansi; Lämminhenkinen kertomus maailman tunnetuimman kirjastokissan elämästä.
Iowan osavaltiossa Yhdysvalloissa, Spencer.nimisen pikkukaupungin kirjaston henkilökunta löysi kohmettuneen kissanpoikasen kirjojen palautusluukusta tammikuussa 1988. Kissa sai nimen Dewey Readmore Books ja se liitettiin virallisesti kirjaston henkilökuntaan. Dewey sulatti kirjastoväen ja kaupungin asukkaiden sydämet ja toi kirjastolle sekä Spencerin kaupungille valtavasti myönteistä julkisuutta. Kissaa tultiin ihailemaan pitkienkin matkojen päästä.
Deweyn helluttävän tarinan kertoo kirjastonjohtaja Vicky Myron, joka oli ja eli Deweyn kansssa koko tämän elämän ajan.
Millainen vaikutus eläimellä voikaan olla!
Kuinka monen ihmisen elämään kissa voikaan jättää jälkensä!
Aloituslause; "Keskellä Yhdysvaltoja, Mississippijoesta länteen ja aavikoista itään, on tuhannen neliömailin ylätasanko..."
Oma mielipide; Aivan mahdottoman suloinen ja herttainen tarina kissasta, joka vei monen sydämen. Tarina kertoo Deweyn elämästä ja siitä, mitenkä se vaikutti moneen ihmiseen. Lähtemättömän vaikutuksen se jätti etenkin kirjastonjohtajan sydämeen, joka kertoo myös omasta elämästään kirjassa. Kirjaa lukiessa ei säästynyt kyyneliltä, varsinkaan kirjan loppupuoliskolla. Tämä kirja sulatti sydämeni näin kissaihmisenä. En voi muuta sanoa kuin suloinen tarina, josta huokui lämpö ja välittäminen.
Tähteytys; * * * *
Julkaistu; 2008, s.303
Takakansi; Lämminhenkinen kertomus maailman tunnetuimman kirjastokissan elämästä.
Iowan osavaltiossa Yhdysvalloissa, Spencer.nimisen pikkukaupungin kirjaston henkilökunta löysi kohmettuneen kissanpoikasen kirjojen palautusluukusta tammikuussa 1988. Kissa sai nimen Dewey Readmore Books ja se liitettiin virallisesti kirjaston henkilökuntaan. Dewey sulatti kirjastoväen ja kaupungin asukkaiden sydämet ja toi kirjastolle sekä Spencerin kaupungille valtavasti myönteistä julkisuutta. Kissaa tultiin ihailemaan pitkienkin matkojen päästä.
Deweyn helluttävän tarinan kertoo kirjastonjohtaja Vicky Myron, joka oli ja eli Deweyn kansssa koko tämän elämän ajan.
Millainen vaikutus eläimellä voikaan olla!
Kuinka monen ihmisen elämään kissa voikaan jättää jälkensä!
Aloituslause; "Keskellä Yhdysvaltoja, Mississippijoesta länteen ja aavikoista itään, on tuhannen neliömailin ylätasanko..."
Oma mielipide; Aivan mahdottoman suloinen ja herttainen tarina kissasta, joka vei monen sydämen. Tarina kertoo Deweyn elämästä ja siitä, mitenkä se vaikutti moneen ihmiseen. Lähtemättömän vaikutuksen se jätti etenkin kirjastonjohtajan sydämeen, joka kertoo myös omasta elämästään kirjassa. Kirjaa lukiessa ei säästynyt kyyneliltä, varsinkaan kirjan loppupuoliskolla. Tämä kirja sulatti sydämeni näin kissaihmisenä. En voi muuta sanoa kuin suloinen tarina, josta huokui lämpö ja välittäminen.
Tähteytys; * * * *
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
Vuorinen Juha; Kristianin nuoruusvuodet
Vuorinen Juha; Kristianin nuoruusvuodet
Julkaistu; 2007, s.199
Takakansi; Kristian Pesonen Juoppohullun päiväkirjoista tuttu idioottimainen läskivuori. Mutta miten Kristianista tuli Kristian? Millainen lapsuus ja nuoruus on takana aivonsa tunkiolle dokanneella itkupillillä?
Kirjassa pikku-Kristian sinnittelee läpi hykerryttävän absurdin lapsuuden despoottimaisen isukkinsa, varjossa, temmeltää finnilärvisenä teininä piktin kylänraittia ja kasvaa siinä sivussa jonkinmoiseksi miehenaluksi...
Tarina kertoo varsin toisenlaisesta Kristianista, erikoisesta lapsuudesta ja viattomista nuoruusvuosista. Luvassa on järjetöntä toimintaa j perseenreväyttävän hauskoja tilanteita Vuorisen taattuun tyyliin, mutta myös nuoruuden muistoja, suurella rakkaudella.
Aloituslause; "Kristian! Sinä et voi pitää esikuvanasi ja miehen mallinasi joulupukkia, hermostui äiti."
Oma mielipide; Todellakin taattua Vuorista. Tämäkin kirja iskee minuun, jollain kierolla tavalla. Todella toivon, etten ikinä saa naapureikseni perhe Pesosen kaltaisia ihmisiä, enkä heihin törmää ulkomaan tai kotimaankaan matkoillani. Tätä kirjaa lukiessa naurahduksia tuli siellä täällä. Tässä ei kierrellä hävyttömyyksiä vaan puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Todella kevyttä lukemista. Suosittelen kaikille joilla on enemmän tai vähemmän kiero huumorintaju.
Tähteytys; * * * ½
Julkaistu; 2007, s.199
Takakansi; Kristian Pesonen Juoppohullun päiväkirjoista tuttu idioottimainen läskivuori. Mutta miten Kristianista tuli Kristian? Millainen lapsuus ja nuoruus on takana aivonsa tunkiolle dokanneella itkupillillä?
Kirjassa pikku-Kristian sinnittelee läpi hykerryttävän absurdin lapsuuden despoottimaisen isukkinsa, varjossa, temmeltää finnilärvisenä teininä piktin kylänraittia ja kasvaa siinä sivussa jonkinmoiseksi miehenaluksi...
Tarina kertoo varsin toisenlaisesta Kristianista, erikoisesta lapsuudesta ja viattomista nuoruusvuosista. Luvassa on järjetöntä toimintaa j perseenreväyttävän hauskoja tilanteita Vuorisen taattuun tyyliin, mutta myös nuoruuden muistoja, suurella rakkaudella.
Aloituslause; "Kristian! Sinä et voi pitää esikuvanasi ja miehen mallinasi joulupukkia, hermostui äiti."
Oma mielipide; Todellakin taattua Vuorista. Tämäkin kirja iskee minuun, jollain kierolla tavalla. Todella toivon, etten ikinä saa naapureikseni perhe Pesosen kaltaisia ihmisiä, enkä heihin törmää ulkomaan tai kotimaankaan matkoillani. Tätä kirjaa lukiessa naurahduksia tuli siellä täällä. Tässä ei kierrellä hävyttömyyksiä vaan puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Todella kevyttä lukemista. Suosittelen kaikille joilla on enemmän tai vähemmän kiero huumorintaju.
Tähteytys; * * * ½
torstai 3. helmikuuta 2011
Marklund Liza; Nobelin testamentti
Marklund Liza; Nobelin testamentti
Julkaistu; 2008 s.464
Takakansi; Ampumavälikohtaus Nobel-juhlissa johtaa vanhojen salaisuuksien jäljille.
Pitkään iltapukuun sonnustautunut murhaaja saapuu kenenkään huomaamatta Tukholman kaupungintalon Nobel-juhliin. Tanssilattialla hän ampuu kaksi laukausta ja onnistuu poistumaan paikalta jäämättä kiinni.
Juhlissa Kvällspressenin toimittajana ollut Annika Bengtzon vedetään vastoin tahtoaan keskelle tapahtumia- ei journalistina vaan todistajana. Hänen elämänsä on jo muutenkin melkoista sotkua: avioliitto rakoilee ja työpaikka on uhattuna.
Tutkimukset vievät Annikan keskelle kuoleman ja väkivallan historiaa. Minne hän suuntaakin katseensa, jäljet johtavat aina Alfred Nobeliin, yksinäiseen ja onnettomaat teollisuusmagneettiin, joka jätti valtavan omaisuutensa jaettavaksi ihmiskunnan hyväksi. Nobelin testamenttiin tuntuu kätkeytyvän salaisuus, jota selvitettäessään Annika huomaa pian olevansa hengenvaarassa.
"Jos ihmisen on pakko lukea dekkareita, hänen kannattaa tarttua vainhyviin sellaisiin. Ja Liza Marklundin uutuus, Nobelin testamentti, on erittäin hyvin tarttumisen kestävä. Itseasiassa se vetää niin lujaa mukanaan, että sen lukee läpi kahdella istumalla" - Seppo Turunen, Kainuun Sanomat.
Aloituslause; "Kissanpennuksi kutsuttu nainen tunsi miten ase painoi ja keinui hänen oikean kainalonsa alla....."
Oma mielipide; WAU! En voi muutakuin yhtyä Seppo Turusen sanoin; Vetää niin lujaa mukanaan!! Tosin itselläni tämä vaati useamman istumisen kuin kaksi. Tämä on ensimmäinen Marklundin kirja, jonka luin ja voin sanoa, että aion tutustua muihinkin kirjoihin. Niitähän minulla hyllyssä odottaa seitsemän kappaletta :) Pystyin hyvin eläytymään Annikan mukana ja tunteet joita kirjan käänteet aiheutti olivat aitoja. Välillä minua pisti vihaksi todella Annikan miehen Thomasin käytös. Lisään tämän kyllä ehdottomasti listalle TYKKÄÄN!
Tähteytys; ****½
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

