Queneau Raymond; Zazien - Pariisin päiviä
Julkaistu; 1947 s. 220
Takakansi: Tujaus irvileukaista huumoria suoraan suoneen!
Saako klassikko olla näin herkullisen hauska?
Rääväsuinen maalaistyttö Zazie päättää lähteä tutustumaan Pariisiin.
Pääkaupungin ihmeitä hänelle esittelee Gabriel-eno, joka toimii päivisin
matkaoppaana ja öisin alastontanssijana homojen yökerhossa.
Zaziella riittää ällistelemistä! Niin myös lukijalla! Tytön oivaltava,
rakastettavan aseistariisuva katse paljastaa suurkaupungin pinnan alta
kiehtovia kummallisuuksia, tunkeutuu monimerkityksesti ihmisen
alitajuntaan.
Oma mielipide: Kirjan kieliasuun piti hieman totutella, koska se oli puhekieltä. Kun pääsi alkuun ei kirjasta päässyt eroon. Kirja soveltui hyvin automatkalle, kun matkustin sukuloimaan hieman pidemmälle. Kirjassa oli kertakaikkisen paljon tapahtumaa. Ihastuin Zazien, hän todella oli rääväsuu. Sekä tarinassa mukaan tulevaan rouvaan, joka jostain syystä viihtyy Zazien seurassa, vaikka tyttö onkin mikä on. Viehätti!
Tähteytys; * * * ½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti