Julkaistu; 2007, s.199
Takakansi; Kristian Pesonen Juoppohullun päiväkirjoista tuttu idioottimainen läskivuori. Mutta miten Kristianista tuli Kristian? Millainen lapsuus ja nuoruus on takana aivonsa tunkiolle dokanneella itkupillillä?
Kirjassa pikku-Kristian sinnittelee läpi hykerryttävän absurdin lapsuuden despoottimaisen isukkinsa, varjossa, temmeltää finnilärvisenä teininä piktin kylänraittia ja kasvaa siinä sivussa jonkinmoiseksi miehenaluksi...
Tarina kertoo varsin toisenlaisesta Kristianista, erikoisesta lapsuudesta ja viattomista nuoruusvuosista. Luvassa on järjetöntä toimintaa j perseenreväyttävän hauskoja tilanteita Vuorisen taattuun tyyliin, mutta myös nuoruuden muistoja, suurella rakkaudella.
Aloituslause; "Kristian! Sinä et voi pitää esikuvanasi ja miehen mallinasi joulupukkia, hermostui äiti."
Oma mielipide; Todellakin taattua Vuorista. Tämäkin kirja iskee minuun, jollain kierolla tavalla. Todella toivon, etten ikinä saa naapureikseni perhe Pesosen kaltaisia ihmisiä, enkä heihin törmää ulkomaan tai kotimaankaan matkoillani. Tätä kirjaa lukiessa naurahduksia tuli siellä täällä. Tässä ei kierrellä hävyttömyyksiä vaan puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Todella kevyttä lukemista. Suosittelen kaikille joilla on enemmän tai vähemmän kiero huumorintaju.
Tähteytys; * * * ½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti