Outi Pakkanen: Katso naamion taa
Julkaistu:1987 s.239
Takakansi: Leila Antelan elämä onjärjestyksessä, sen takaavat upea koti Eirassa,lukuisat luottokortit ja ennenkaikkea turvallinen aviomies. Äkkiä kaikki muuttuu. Keskellä jouluruuhkaa Leila näkee miehen kasvot menneisyydestä. Kun samamies näyttäytyy Anteloidenvastapäätä olevassahuoneistossa kuin aikoisi asettua siihen taloksi, alkaa Leilan hyvin suunnigeltu tulevaisuus huojua.
Joulupöytään istutaan kuitenkin entiseen tapaan, hopeat ja kristallit kimaltelevat ja isäntä kohottaa hyväntuulisena maljansa joululle. Joulupukin onmäärä saapua tasan kuusi niin kuin aina ennenkin. Mutta ovikello soikinaikaisemmin.... Ja ennen puoltayötä on talossa käynyt jo kaksi joulupukkia -ja poliisi.
Aloituslause; "Se sortuu!...."
Oma mielipide; Olen kuullut paljon hyvääkin tästä kirjailijasta sekä huonoa. Tämä kirja ei ehkä näin omalla kesälomalla ole talvimaisemoinnin vuoksi kovin mukavaa luettavaa, mutta viilensi tunteita näin loppukesästä ajatellen räntäsadetta. Kertomus on menevä ja pitää otteessaan. Kevyttä ja mukavaa luettavaa. Murhaajakaan ei paljastunut liian aikaisin ja pysyi hyvin salassa. Sisar alkoi ärsyttämään jossain vaiheessa. Jussi ihastutti ja Mervi on vallan mainio serkku. Mainiota, aion lukea muitakin Pakkasen kirjoja.
Tähteytys; * * * 1/2
tiistai 20. elokuuta 2013
perjantai 26. heinäkuuta 2013
Virve Sammalkorpi - Sinkkuleikki
Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki
Julkaistu: 2000 s.199
Etukannen "lirpake"; Päivi Heikkinen-Huotari on kuin kuka tahansa meistä: keskimittainen, mukavasti toimeentuleva nuori nainen. Hänellä on tavallinen mukava aviomies Ville ja mukava kissa ja mukava koti Fleminginkadulla Helsingissä.
Mikä sitten saa Päivin pakkaamaan kassinsa ja muuttamaan pieneen yksiöön kaupungin toiselle laidalle? Menopaikkojen vaihtuessa ja yksinäisyyden silti vaaniessa kulman takana Päivi joutuu miettimään asioita uudelta kannalta. Mitä onni on? Mitä itsenäisyys? Mitä rakkaus toiseen ihmiseen? Kenen kanssa hänen on hyvä olla? Villenkö, joka odottaa häntä kiltisti kotona? Vai kaikkien niiden muiden kiehtovien miesten kanssa, joita hän itsenäisyyttään hakiessaan tapaa?
Takakansi; Riipaiseva kertomus onnesta ja onnen etsimisestä ja siitä kuinka sitoutua rakastamaansa ihmiseen itsenäisyyttään menettämättä.
Suomen markkinoiden ensimmäinen vastaus Bridgetille. Kolmekymppinen nainen eroaa miehestään ja palaa sinkkuuteen kymmenen vuoden tauon jälkeen - kymmenen vuotta vanhempana. - Helsingin sanomat / NYT liite.
Aidon oloinen kertomus naisesta, joka kyllästyy tuttuun ja turvalliseen mutta yllätyksettömään aviomieheensä. - Me naiset
Alas koko ideaali ydinperheestä elämää suurempana aarteena sateenkaaren päässä. Sinkut tulevat. -Suomen kuvalehti
Ammattitaitoisesti kirjoitettu viihderomaani, joka etenee vauhdikkaasti, hauskasti eikä siitä liioin puutu itseironiaakaan. myös kielellisesti Sinkkuleikki on huolellista työtä. -Helsingin sanomat
Sammalkorven vahvuus on sujuvaa. -Ilta-Sanomat
Aloituslause: "Pientä liikettä alkoi olla havaittavissa jo pari vuotta ennen kolmenkymmenen ikävuoden joukkokriisiä."
Oma mielipide: Kyllähän tämä herättää tunteita asioista suuntaan jos toiseen. Päivi hakee itseään tässä, varmasti samalla tavalla kuin moni muukin nainen. Pitkä parisuhde, joka aloitettu nuorena ja alkaa tuntumaan, että onko sitä elämää nähnytkään. Miehiä tulee ja menee, ystävät alkavat sinkkuiltuaan vakiintumaan. Tuttu kuvio. Juonellisesti hyvä ja menevä kirja. Yllätyksiäkin sattuu. Toisinaan tuntuu kuitenkin, että tarina jumahtaa paikalleen. Ihan mukava kesälukeminen kuitenkin, joka viihdyttää lukijaansa.
Tähteytys: * * * ½
Julkaistu: 2000 s.199
Etukannen "lirpake"; Päivi Heikkinen-Huotari on kuin kuka tahansa meistä: keskimittainen, mukavasti toimeentuleva nuori nainen. Hänellä on tavallinen mukava aviomies Ville ja mukava kissa ja mukava koti Fleminginkadulla Helsingissä.
Mikä sitten saa Päivin pakkaamaan kassinsa ja muuttamaan pieneen yksiöön kaupungin toiselle laidalle? Menopaikkojen vaihtuessa ja yksinäisyyden silti vaaniessa kulman takana Päivi joutuu miettimään asioita uudelta kannalta. Mitä onni on? Mitä itsenäisyys? Mitä rakkaus toiseen ihmiseen? Kenen kanssa hänen on hyvä olla? Villenkö, joka odottaa häntä kiltisti kotona? Vai kaikkien niiden muiden kiehtovien miesten kanssa, joita hän itsenäisyyttään hakiessaan tapaa?
Takakansi; Riipaiseva kertomus onnesta ja onnen etsimisestä ja siitä kuinka sitoutua rakastamaansa ihmiseen itsenäisyyttään menettämättä.
Suomen markkinoiden ensimmäinen vastaus Bridgetille. Kolmekymppinen nainen eroaa miehestään ja palaa sinkkuuteen kymmenen vuoden tauon jälkeen - kymmenen vuotta vanhempana. - Helsingin sanomat / NYT liite.
Aidon oloinen kertomus naisesta, joka kyllästyy tuttuun ja turvalliseen mutta yllätyksettömään aviomieheensä. - Me naiset
Alas koko ideaali ydinperheestä elämää suurempana aarteena sateenkaaren päässä. Sinkut tulevat. -Suomen kuvalehti
Ammattitaitoisesti kirjoitettu viihderomaani, joka etenee vauhdikkaasti, hauskasti eikä siitä liioin puutu itseironiaakaan. myös kielellisesti Sinkkuleikki on huolellista työtä. -Helsingin sanomat
Sammalkorven vahvuus on sujuvaa. -Ilta-Sanomat
Aloituslause: "Pientä liikettä alkoi olla havaittavissa jo pari vuotta ennen kolmenkymmenen ikävuoden joukkokriisiä."
Oma mielipide: Kyllähän tämä herättää tunteita asioista suuntaan jos toiseen. Päivi hakee itseään tässä, varmasti samalla tavalla kuin moni muukin nainen. Pitkä parisuhde, joka aloitettu nuorena ja alkaa tuntumaan, että onko sitä elämää nähnytkään. Miehiä tulee ja menee, ystävät alkavat sinkkuiltuaan vakiintumaan. Tuttu kuvio. Juonellisesti hyvä ja menevä kirja. Yllätyksiäkin sattuu. Toisinaan tuntuu kuitenkin, että tarina jumahtaa paikalleen. Ihan mukava kesälukeminen kuitenkin, joka viihdyttää lukijaansa.
Tähteytys: * * * ½
Ethel S.Truner - Sisarusten varttuessa
Ethel S. Turner: Sisarusten varttuessaJulkaistu 1975 s.169
Takakansi: Kirja on jatkoa teokselle "Seitsemän sisarusta", jonka tapahtumista on kulunut viisi vuotta. Nellistä on kasvanut pieni kaunotar, Pallero on muuttunut Poppetiksi, ja hänen entinen nimensä on periytynyt uudelle tulokkaalle. John puolestään on nyt 13-vuotias, kömpelö ja hontelo poika jonka olemuksesta näkee, että hän on sotatilassa koko maailman kanssa. John on perheelle suurimman järkytyksen tuottaakin: hän karkaa kotoaan epäilyttävissä olosuhteissa. Ja kun vanhemmat lähtevät Intian-matkalle, joutuu velvollisuudentuntoinen, lempeä Meg ottamaan vastuulleen koko vilkkaan sisarusparven. Tänä aikana ehtii paljon tapahtua - siitä pitää kukin sisaruksista huolen.
Yhtä elävästi ja riemukkaasti kuvattua perhettä kuin Woolcotit ovat, tapaa klassisessaa nuortenkirjallisuudessakin vain harvoin. Se on antanut aiheen myös tv-filmiin, joka on esitetty meilläkin.
Aloituslause: "Hyrskynmyrskyssä oli tunnelma hieman kireä."
Oma mielipide: Kirja kuuluu nuorten toivekirjasto-sarjaan. En ole lukenut aiempaa kirjaa, jonka jatko-osa tämä kirja oli. Se ei kuitenkaan paljon haitannut, etteikö tarinaan olisi päässyt mukaan. Meg on huolehtivainen isosisko, johon itsekin oli helppo samaistua, tosin ilman kuutta pienempää sisarusta. Mutta havaitsin samanlaisia piirteitä Meg:ssä ja Nell:stä verratessani omaan sisarussuhteeseen. Kirjassa kerrotaan hyvin havainnollisesti tapahtumia ja ilon sekä surun tunnettakin saatiin aidosti esille niin, että lukijakin saattaa eläytyä. Ihan mukava nuorten kirja.
Tähteytys: * * *
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

