Sipilä Jarkko: Seinää vasten
Julkaistu 2008 s.300
Takakansi: Ataripoliisi Suhinen astuu harmaalle vyöhykkeelle.
Asumaton
talo Pohjois-Helsingissä, autotalllin lattialla tuntematon ruumis.
Komisario Takamäen murharthmä saa käsiinäsä tapauksen, joka vaikuttaa
ammattirikollisten keskinäiseltä välienselvittelyltä.
Takamäen
luottopoliisi Suhonen soluttautuu alamaailmaan ja muuntautuu
Suikkaseksi, aliakseksi, joka tunnetaan jo kulmakuppiloissa. Tämä
Suikkanen on lahtelainen gangsteri, kouluja käymätön toiminnan mies,
joka ei turhia kysele vaan ottaa vastaan keikan kuin keikan, kunhan
tarpeeksi maksetaan. Työnantajana hämäräkeikoilla toimii kylmäverinen
väkivaltarikollinen, 'Mörlö' Kylmäkoski, joka kamppailee
perhevelvollisuuksien ja työvaatimusten ristipaineessa. Suhonen pääsee
askel askelelta lähemmäs rikollisketjun ylintä porrasta, jopa niin
lähelle, että silmukka kiristyy hänen omalla kaulallaan.
Aloituslause: "Suhonen istui valkoisella nahkasohvalla ja venytti selkäänsä taaksepäin.."
Oma mielipide: Tässähän oli dekkaria kerrakseen. Taisin koukuttua Sipilän kirjoihin. Komisario Takamäki seurueineen oli henkilöhahmoiltaan varsin aidon tuntuisia. Juoni kirjassa oli hyvin eteenpäin vievä ja piti lukijaa kiinni otteessaan. Sipilä osaa kertoa hyvin poliisivoimien käytössä olevista menetelmistä ja mielestäni se antaa kirjalle lisäpisteitä. Henkilöistä ei juuri kerrota taustoiltaan, mutta lukiessani huomaan olla niitä edes kaipaamatta. Oikein mukava lukukokemus.
Tähteytys: * * * *
perjantai 6. syyskuuta 2013
tiistai 20. elokuuta 2013
Outi Pakkanen - Katso naamion taa
Outi Pakkanen: Katso naamion taa
Julkaistu:1987 s.239
Takakansi: Leila Antelan elämä onjärjestyksessä, sen takaavat upea koti Eirassa,lukuisat luottokortit ja ennenkaikkea turvallinen aviomies. Äkkiä kaikki muuttuu. Keskellä jouluruuhkaa Leila näkee miehen kasvot menneisyydestä. Kun samamies näyttäytyy Anteloidenvastapäätä olevassahuoneistossa kuin aikoisi asettua siihen taloksi, alkaa Leilan hyvin suunnigeltu tulevaisuus huojua.
Joulupöytään istutaan kuitenkin entiseen tapaan, hopeat ja kristallit kimaltelevat ja isäntä kohottaa hyväntuulisena maljansa joululle. Joulupukin onmäärä saapua tasan kuusi niin kuin aina ennenkin. Mutta ovikello soikinaikaisemmin.... Ja ennen puoltayötä on talossa käynyt jo kaksi joulupukkia -ja poliisi.
Aloituslause; "Se sortuu!...."
Oma mielipide; Olen kuullut paljon hyvääkin tästä kirjailijasta sekä huonoa. Tämä kirja ei ehkä näin omalla kesälomalla ole talvimaisemoinnin vuoksi kovin mukavaa luettavaa, mutta viilensi tunteita näin loppukesästä ajatellen räntäsadetta. Kertomus on menevä ja pitää otteessaan. Kevyttä ja mukavaa luettavaa. Murhaajakaan ei paljastunut liian aikaisin ja pysyi hyvin salassa. Sisar alkoi ärsyttämään jossain vaiheessa. Jussi ihastutti ja Mervi on vallan mainio serkku. Mainiota, aion lukea muitakin Pakkasen kirjoja.
Tähteytys; * * * 1/2
Julkaistu:1987 s.239
Takakansi: Leila Antelan elämä onjärjestyksessä, sen takaavat upea koti Eirassa,lukuisat luottokortit ja ennenkaikkea turvallinen aviomies. Äkkiä kaikki muuttuu. Keskellä jouluruuhkaa Leila näkee miehen kasvot menneisyydestä. Kun samamies näyttäytyy Anteloidenvastapäätä olevassahuoneistossa kuin aikoisi asettua siihen taloksi, alkaa Leilan hyvin suunnigeltu tulevaisuus huojua.
Joulupöytään istutaan kuitenkin entiseen tapaan, hopeat ja kristallit kimaltelevat ja isäntä kohottaa hyväntuulisena maljansa joululle. Joulupukin onmäärä saapua tasan kuusi niin kuin aina ennenkin. Mutta ovikello soikinaikaisemmin.... Ja ennen puoltayötä on talossa käynyt jo kaksi joulupukkia -ja poliisi.
Aloituslause; "Se sortuu!...."
Oma mielipide; Olen kuullut paljon hyvääkin tästä kirjailijasta sekä huonoa. Tämä kirja ei ehkä näin omalla kesälomalla ole talvimaisemoinnin vuoksi kovin mukavaa luettavaa, mutta viilensi tunteita näin loppukesästä ajatellen räntäsadetta. Kertomus on menevä ja pitää otteessaan. Kevyttä ja mukavaa luettavaa. Murhaajakaan ei paljastunut liian aikaisin ja pysyi hyvin salassa. Sisar alkoi ärsyttämään jossain vaiheessa. Jussi ihastutti ja Mervi on vallan mainio serkku. Mainiota, aion lukea muitakin Pakkasen kirjoja.
Tähteytys; * * * 1/2
perjantai 26. heinäkuuta 2013
Virve Sammalkorpi - Sinkkuleikki
Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki
Julkaistu: 2000 s.199
Etukannen "lirpake"; Päivi Heikkinen-Huotari on kuin kuka tahansa meistä: keskimittainen, mukavasti toimeentuleva nuori nainen. Hänellä on tavallinen mukava aviomies Ville ja mukava kissa ja mukava koti Fleminginkadulla Helsingissä.
Mikä sitten saa Päivin pakkaamaan kassinsa ja muuttamaan pieneen yksiöön kaupungin toiselle laidalle? Menopaikkojen vaihtuessa ja yksinäisyyden silti vaaniessa kulman takana Päivi joutuu miettimään asioita uudelta kannalta. Mitä onni on? Mitä itsenäisyys? Mitä rakkaus toiseen ihmiseen? Kenen kanssa hänen on hyvä olla? Villenkö, joka odottaa häntä kiltisti kotona? Vai kaikkien niiden muiden kiehtovien miesten kanssa, joita hän itsenäisyyttään hakiessaan tapaa?
Takakansi; Riipaiseva kertomus onnesta ja onnen etsimisestä ja siitä kuinka sitoutua rakastamaansa ihmiseen itsenäisyyttään menettämättä.
Suomen markkinoiden ensimmäinen vastaus Bridgetille. Kolmekymppinen nainen eroaa miehestään ja palaa sinkkuuteen kymmenen vuoden tauon jälkeen - kymmenen vuotta vanhempana. - Helsingin sanomat / NYT liite.
Aidon oloinen kertomus naisesta, joka kyllästyy tuttuun ja turvalliseen mutta yllätyksettömään aviomieheensä. - Me naiset
Alas koko ideaali ydinperheestä elämää suurempana aarteena sateenkaaren päässä. Sinkut tulevat. -Suomen kuvalehti
Ammattitaitoisesti kirjoitettu viihderomaani, joka etenee vauhdikkaasti, hauskasti eikä siitä liioin puutu itseironiaakaan. myös kielellisesti Sinkkuleikki on huolellista työtä. -Helsingin sanomat
Sammalkorven vahvuus on sujuvaa. -Ilta-Sanomat
Aloituslause: "Pientä liikettä alkoi olla havaittavissa jo pari vuotta ennen kolmenkymmenen ikävuoden joukkokriisiä."
Oma mielipide: Kyllähän tämä herättää tunteita asioista suuntaan jos toiseen. Päivi hakee itseään tässä, varmasti samalla tavalla kuin moni muukin nainen. Pitkä parisuhde, joka aloitettu nuorena ja alkaa tuntumaan, että onko sitä elämää nähnytkään. Miehiä tulee ja menee, ystävät alkavat sinkkuiltuaan vakiintumaan. Tuttu kuvio. Juonellisesti hyvä ja menevä kirja. Yllätyksiäkin sattuu. Toisinaan tuntuu kuitenkin, että tarina jumahtaa paikalleen. Ihan mukava kesälukeminen kuitenkin, joka viihdyttää lukijaansa.
Tähteytys: * * * ½
Julkaistu: 2000 s.199
Etukannen "lirpake"; Päivi Heikkinen-Huotari on kuin kuka tahansa meistä: keskimittainen, mukavasti toimeentuleva nuori nainen. Hänellä on tavallinen mukava aviomies Ville ja mukava kissa ja mukava koti Fleminginkadulla Helsingissä.
Mikä sitten saa Päivin pakkaamaan kassinsa ja muuttamaan pieneen yksiöön kaupungin toiselle laidalle? Menopaikkojen vaihtuessa ja yksinäisyyden silti vaaniessa kulman takana Päivi joutuu miettimään asioita uudelta kannalta. Mitä onni on? Mitä itsenäisyys? Mitä rakkaus toiseen ihmiseen? Kenen kanssa hänen on hyvä olla? Villenkö, joka odottaa häntä kiltisti kotona? Vai kaikkien niiden muiden kiehtovien miesten kanssa, joita hän itsenäisyyttään hakiessaan tapaa?
Takakansi; Riipaiseva kertomus onnesta ja onnen etsimisestä ja siitä kuinka sitoutua rakastamaansa ihmiseen itsenäisyyttään menettämättä.
Suomen markkinoiden ensimmäinen vastaus Bridgetille. Kolmekymppinen nainen eroaa miehestään ja palaa sinkkuuteen kymmenen vuoden tauon jälkeen - kymmenen vuotta vanhempana. - Helsingin sanomat / NYT liite.
Aidon oloinen kertomus naisesta, joka kyllästyy tuttuun ja turvalliseen mutta yllätyksettömään aviomieheensä. - Me naiset
Alas koko ideaali ydinperheestä elämää suurempana aarteena sateenkaaren päässä. Sinkut tulevat. -Suomen kuvalehti
Ammattitaitoisesti kirjoitettu viihderomaani, joka etenee vauhdikkaasti, hauskasti eikä siitä liioin puutu itseironiaakaan. myös kielellisesti Sinkkuleikki on huolellista työtä. -Helsingin sanomat
Sammalkorven vahvuus on sujuvaa. -Ilta-Sanomat
Aloituslause: "Pientä liikettä alkoi olla havaittavissa jo pari vuotta ennen kolmenkymmenen ikävuoden joukkokriisiä."
Oma mielipide: Kyllähän tämä herättää tunteita asioista suuntaan jos toiseen. Päivi hakee itseään tässä, varmasti samalla tavalla kuin moni muukin nainen. Pitkä parisuhde, joka aloitettu nuorena ja alkaa tuntumaan, että onko sitä elämää nähnytkään. Miehiä tulee ja menee, ystävät alkavat sinkkuiltuaan vakiintumaan. Tuttu kuvio. Juonellisesti hyvä ja menevä kirja. Yllätyksiäkin sattuu. Toisinaan tuntuu kuitenkin, että tarina jumahtaa paikalleen. Ihan mukava kesälukeminen kuitenkin, joka viihdyttää lukijaansa.
Tähteytys: * * * ½
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


